Tililtäottokortteja

Sarjassamme "Muuta etsin, mutta tänne päädyin". Selasin Digihakemistoa V-kirjaimen kohdalta tarkoituksenanani katsoa, onko arkistolaitos jo saanut valtiorikosoikeuksien tuomioluettelot avattua (ks. linkissä oleva kommentti) ja onko niihin jo syntynyt hakemistomerkintöjä. Silmiin sattui Valtiokonttorin korvausasiaintoimiston arkistosta lisäkorvauslain tililtäottokorttien jäljennökset ja uteliaisuuteni heräsi. Hämärä mielikuva sanoo, että olen selannut niitä joskus ennenkin, mutta en silloin selvittänyt, mihin ne liittyvät. Ihan uusi asia eivät siis liene.

Lähde: Digitaaliarkisto

Korvausasioiden arvelin liittyvän jotenkin sota-aikaan ja mahdollisesti siirtoväkeen. Olettamus oli oikea. Portti kertoo, että valtio maksoi korvauksia luovutetuille alueille jääneestä omaisuudesta. Pieni osa korvauksista liittyi pommitustuhoihin. Korvauksia maksettiin kolmessa erässä. Tuo edellä mainittu lisäkorvauslaki säädettiin 50-luvun puolivälissä ja siinä myönnettiin lisäkorvauksia talvisodan jälkeen korvausta saaneille. Arkistolaitos kertoo digitoineensa nuo tililtäottokorttien jäljennökset, koska niissä näkyy myös kahden muun korvaushakemuksen numerot. Itse hakemukset voi niiden perusteella saada nähdäkseen ja näin tietoa esimerkiksi Karjalaan jääneestä maatilasta. Oletan, että varsinaisia korvaushakemiuksia ei ole digitoitu, vaan ne löytyvät Kansallisarkistosta.

Itselläni ei ole karjalaisia juuria ja läheisilläkin ne ovat aika kaukaisia. Jos sellaisia olisi, selaisin kortit esiin, kirjaisin hakemusnumerot ja tutkisin hakemukset. Voihan olla, ettei rajan taakse jääneestä omaisuudesta nykypolvilla enää ole paljonkaan tietoa. Jos ei niitä isovanhempien juttuja oikein nuorempana jaksanut kuunnella eikä dokumentteja tai valokuvia ole säilynyt, voi korvaushakemus tuoda uutta tietoa suvun vanhoista asuinsijoista.