Suomalaisten koululaisten äidinkielen ja matematiikan taitoja testataan nykyään tarkkaan. Onkohan kukaan tutkinut muuttokirjoista, kuinka hyviksi papit ovat arvioineet suomalaisten lukutaidon ja kristinopin osaamisen? Joskus samat merkinnät löytyvät myös muuttaneiden luettelosta. Lähinnä tutkimus voisi onnistua 1800-luvulta. Useimmista seurakunnista taitaa siltä ajalta olla ainakin jonkun verran muuttokirjoja säilynyt. Otoksen saisi siis aika isoksi.
Tällä rengillä osaaminen ei ollut kovin hyvää. Lähde:Digitaaliarkisto
Tähän voidaan tietysti heti sanoa, että eri papeilla saattoi olla hyvinkin erilaiset kriteerit. En tiedä, oliko kirkko antanut arvioinnista ohjeita papeille. Luultavasti sosiaalinen asema vaikutti kovasti osaamiseen. Pienestä saakka piikana olleella ei ollut samoja mahdollisuuksia opintoihin kuin rikkaan kauppiaan tyttärellä. Ympäristö ei myöskään hänen osaamistaan arvostanut. Tästä huolimatta rahvaankin lapsissa oli niitä, joiden lukutaito arvioitiin hyväksi.
Hiukan paremmat taidot oli Hatuntekijän kisällillä. Lähde: Digitaaliarkisto
Omat sukulaiseni ovat kuuluneet tavalliseen kansaan. Heidän lukutaitonsa on vaihdellut hyvästä heikkoon. Kristinopin ymmärtäminen taitaa kaikilla olla arvioitu yksinkertaiseksi, mitä se sitten tarkoittaneekaan. Ulkoakin on jotain opittu. Rippikoulu on yleensä käyty.
Tämä piika osasi aika hyvin. Lähde:Digitaaliarkisto
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti