Kun olen viime aikoina tarkistanut Mouhijärven Ryömälän Vähä-Nyppeliin eli Marttilaan liittyviä tietojani, sain päähäni myös tutkia, kuinka ahkeria ehtoollisella kävijöitä talon isäntäväki on eri aikoina ollut. Samalla sivistin itseäni lukemalla Wikipediasta ehtoollispakosta. Hämärän muistikuvani mukaan jotain muuta sukulaista oli pappi aikoinaan nuhdellut ehtollisella käymättömyydestä ja kirjannut asian rippikirjan huomautuksiin. No, Vähä-Nyppelin väkeä ei tästä tarvinnut moittia.
Sukuani asui talossa, kun Mouhijärven rippikirjat alkoivat 1748. Viimeinen sukuun kuulunut tilalla asunut kuoli 1857. Tilan väki näytti tuona aikana käyneen ehtoollisella pääsääntöisesti kolme kertaa vuodessa. Joitakin poikkeusvuosia oli. Esimerkiksi 1809 kolme silloisen isäntäperheen jäsentä kuoli. Perheessä oli sairautta ja ehtoolliselle jaksettiin vain kerran sinä vuonna. Viimeinen isäntä Matti Kustaa Matinpoika tyytyi myös yhteen ehtoolliskertaan lähes koko isännyytensä ajan. Toisaalta 1754 ovat Antti Juhonpoika ja Liisa Martintytär käyneet ehtoollista nauttimassa neljä kertaa.
Ehtoolliselle polvistuessaan seurakuntalaiset näkevät yleensä alttaritaulun. Mouhijärven kirkon alttaritaulusta ei löytynyt verkosta kuvaa. Tämä Johan J. Tavaststjernan 1820 maalaama on Kangasalan kirkosta. Lähde: wikimedia
Tässä vaiheessa heräsin miettimään, kuinka monta kertaa vuodessa ehtoollista oli tarjolla seurakunnalle. Kerran kuussa? Pikatestaukseni Mouhijärven muutaman rippikirjan jokusilta sivuilta antaisi sen suuntaisen tuloksen. Tosin päivämäärissä oli pientä heittoa, kaikki eivät voineet olla sunnuntaipäiviä. Olisiko ehtoolliselle voinut ilmoittautua jo lauantaina? Mielenkiintoista oli huomata, miten päiväyksen merkitsemistapa muuttui Mouhijärvellä vuoden 1785 alussa. Päivä alapuolella ja kuukausi yläpuolella vaihtui tuolloin päinvastaiseksi keskellä rippikirjajaksoa. Ylhäältä oli tullut määräys?
Korjaus: Mouhijärven nykyisen kirkon alttaritaulusta löytyy kuva verkosta, mutta se ei ole vapaasti käytettävissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti