Beata vai Piitu?

Mouhijärven esivanhempia selvitellessäni huomasin, että aika moni esiäiti oli 1700-luvulla saanut nimekseen Beata. Kaikkiaan heitä on tallentunut tiedostoihini 25 kappaletta, valtaosa juuri Mouhijärveltä. He ovat syntyneet 1600- ja 1700-luvuilla, myöhäisin on 1803 Orivedellä kastettu Beata Erkintytär Mikkola. Paikallisen murteen tuntien en voi olla ihmettelemättä, kutsuiko tavallinen kansa Beatojaan Peatoiksi, Peetoiksi, Piitoiksi vai Piituiksi. Nimihän voisi olla myös muodossa Pieta, mutta kun siitä mouhijärveläisittäin taitaisi tulla Piata, en oikein usko siihen vaihtoehtoon. Ehkäpä sitten Piitu.

Pakkohan tähän on laittaa  pietà-kuva, tällä kertaa Michelangelon Pietà. Lähde: http://www.all-free-photos.com

Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu tietää kertoa, että Beataa on 1900-luvulla annettu nimeksi keskimäärin 20 lapselle vuodessa. Tällä vuosikymmenellä nimen suosio on kasvanut, 168 lasta on saanut Beatan nimekseen. Luultavasti useimmat heistä ovat ruotsinkielisiä. Beata nimittäin esiintyy vain ruotsinkielisessä almanakassa. Nimipäivä on 2.12. Pieta on tällä vuosikymmenellä annettu nimeksi 48 tytölle. Aiemmin suosio on ollut luokkaa muutama vuotta kohti. Piitu ja Piita ovat virallisina niminä olleet vielä harvinaisempia. Tosin Piitu on 2000-luvulla selvästi yleistynyt.

Mahtoivatkohan esivanhempani tietää Beatan merkitystä? Ehkäpä hyvinkin, jos papit valistivat. Autuas tai onnellinen. Taitaa tulla latinasta (?) eikä ilmeisesti esiinny raamatussa, josta useimmat 1700-luvun nimet oli otettu. Kaunis nimi, joka saisi yleistyä suomenkielistenkin keskuudessa. Peruskoulun käyneiden kieli kun taipuu ääntämään pehmeän b:n eikä ea-kirjainyhdistelmänkään pitäisi olla liian hankala.