Tielle kuollut ja muita kommentteja

Esitätini Kaarina Luukin kohdalle haudattujen  luetteloon on pappi kirjoittanut "dödde hastigdt om natten emellan Culju och sin hemwist på wägen". Hänet on haudattu 21.12.1720 Mouhijärvellä tai pikemminkin kai Suodenniemellä. Kuljusta oli siis Kaarina ollut tulossa kotiinsa, kun oli matkalla äkkiä kuollut. Miksi 64-vuotias nainen oli päättänyt lähteä liikkeelle yöllä? Vai tarkoittiko pappi tuolla "på wägen" vain sitä, että hän oli matkalla kotiinsa, mutta saattoi yöpyä jossakin. Kun lisäksi yhden esiäidin kohdalla oli merkintä "ollut raskaana, jättänyt jälkeensä miehen ja kaksi pientä lasta" ja yhtä esi-isääni moitittiin innokkaaksi käräjöimään, piti merkintöjä ruveta katsomaan tarkemmin. 

Daniel Nyblinin valokuva Fredril Ahlstedtin maalauksesta Uudisasukkaan suru
 
Siispä Hiski avuksi. Kun selaa Mouhijärven haudattujen luetteloa vuodesta 1700 lähtien, huomaa tämäntyyppisten merkintöjen alkavan suunnilleen 1706. Aluksi ne liittyvät yleensä haudatun kuolemaan tai juuri sitä edeltäneeseen aikan ("siuk i några mån.", "war blindh , bårdtagen och upswull i 3 åhr"). Sitten mukaan alkaa tulla luonnehdintoja kuolleesta ja hänen elämästään ("war berycht. så wähl som hennes andre syster för troldom och widskapelser", "en gl. swensk gumma, upph. sigh här med wall. o. betl.", "som lemna ett godt nampe om sigh och ett lijtet spädt barn", "war afwijta och slööt omsijder sitt elendige lefwerne", "en Juda :dr. af Abraha slächt"). Jotkut tekstit liittyvät ajankohtaan ("blef förskräckl för fijendens ankomst, skulle föda men moste medh sitt foster sluuta lifv.", "en öfwerste af dhe Ryske, doch af Luther religion", "en gl. trollgubbe, blef basat af en Rysk Leutn., så at han nödgad säta lijfwet till 3 dagar derefter"). Yksi enemmänkin maailmaa nähnyt löytyi ("öfw. 50 åhr seglat en stoor dehl af werlden igenom, warit fången i Turckiet o. anderstädz, kastat sig monga Potentaters pass o. besk.").

Miksi pappi teki merkintöjään? Rippikirjoja ei vielä tuohon aikaan pidetty, ehkä hän vain halusi kirjata ylös seurakuntalaisistaan kuulemansa. Vaikka näiden maallinen matka päättyi, jäi toki yleensä omaisia elävien kirjoihin. Vähitellen 1720-luvulla merkinnät muuttuvat harvinaisemmiksi ja päättyvät lopulta kokonaan. Luettelo Mouhijärven papistosta löytyy verkosta.  Ajallisesti merkinnät sopisivat kirkkoherra Matthias Tammelinuksen tekemiksi. Tosin niitä on tehty muutamia vielä hänen kuolemansa jälkeen. Kirkkoherra ja rovasti itse on saanut merkinnän "förrättat Gudztiensten först i kyrckan sedan på Prästegården".