Juhannusmorsian

Yritin selvittää, ovatko juhannushäät olleet suosittuja 1800-luvulla. Pieni otokseni kohdistui Mouhijärven seurakunnan vihittyjen luetteloihin. Juhannus naimisiinmenon ajankohtana ei näyttänyt olleen mitenkään yleinen. Muutamana vuonna siihen aikaan saattoi olla yksi tai kaksi vihkiparia, mutta oli myös vuosia, jolloin ketään ei vihitty juhannuksena. Enemmänkin naimisiin mentiin vuoden lopussa, kun oli runtuviikko ja juhlapyhiä, kiireettömämpi aika töiden kannalta ja satokin vasta korjattu.

Renki Antti Antinpoika ja piika Edla Sofia Mariantytär vihittiin 24.6.1856 seurakunnan kirkossa. Morsian oli juhla-asussa. Tuo "i skrud" herätti uteliaisuuteni, koska palvelusväen vihkiminen kirkossa ja kruunattuna (tai mikä koristus Mouhijärvellä lieneekään ollut käytössä) ei ollut ihan tyypillistä, jos nyt ei varmaan ihan tavatontakaan. Siispä tarkistamaan Antin ja Edlan taustoja.

Edlan äiti Maria Taavetintytär oli ollut tyttären syntyessä 19.6.1835 Selkeen kartanossa piikana. Pian hän kuitenkin avioitui kartanon Kapakan eli Puskan torppaan. Hän jäi pian leskeksi. Edla lähti piikomaan 15-vuotiaana ja ehti palvella useammassa talossa ennen avioitumistaan. Sekä Edla että Antti olivat palveluksessa Ryymällä, kun heidät vihittiin.

Antti puolestaan syntyi 1832. Hänen vanhempansa olivat Iirolan Huidun (Huitu) talollisia. Se onkin ainoa seikka puolisoiden taustassa, joka voisi selittää juhlavan vihkimisen. Isä Antti oli Huidun isäntä edelleen, kun Antti lähti palvelukseen 1854. Huidulle nuoripari myös muutti 1857.

Antti ja Edla saivat toistakymmentä lasta, joista useampi tosin kuoli pienenä. Kyllä heille silti syntyi myös lapstenlapsia. Pariskunta eli Huidulla itsellisinä. He olivat elossa vielä, kun Mouhijärven digitoidut rippikirjat päättyvät SSHY:n jäsensivuilla 1911. He siis ehtivät viettää kultahäitään.

Anneli palaa blogitekstien pariin ensi viikolla. Toivotan kaikille lukijoille aurinkoista juhannusta.