20 Leivisgä jauhoi...

Vilkaistaanpa vielä, mitä muuta Iitin kirkonarkisto sisältää. Rippi-, lasten- ja historiakirjojen lisäksi on erilaisia tiliasiakirjoja, kuten useimmissa muissakin seurakunnissa. Pappien palkkasaatavien kantoluetteloista jo kirjoitinkin, ja väkilukutaulut, rikosluettelot, rokotuspäiväkirjat, rippilasten luettelot, pitäjän- ja kirkonkokousten pöytäkirjat sekä erilaiset kirkon omaisuuteen liittyvät asiakirjat löytyvät tästäkin arkistosta. Niistä voi löytyä lisätietoa esivanhemmista, jos hyvin käy. Nimike ei aina tee oikeutta sisällölle. Esimerkiksi rokotusluettelo sisältää myös suuren määrän lukkareiden työtodistuksia.

Muualla ei ole tullut vastaan (mikä ei tarkoita, ettei sellaisia olisi) viljavaraston asiakirjoja. Iitissä kumminkin on arkistoitu otsikon "Muut tilit" alle viljavaraston tiliasiakirjat 1813 - 1875. Sieltä löytyy luetteloita lainaviljaa ottaneista sekä kirjallisia takaustodistuksia. Jo 1813 niitä on näköjään laadittu suomenkielisinä. Joku pitäjässä niitä suomeksi kirjoitteli ja talonpojat laittoivat puumerkkinsä alle. Luettelon mukaan näyttää, etttä lainaaminen oli yleistä. Kirjallisen takauksen antaneet merkittiin myös siihen.  Ihan eivät otsikkorivin tekstit avaudu. Voisiko noista luvuista päätellä, että lainasta perittiin korkoa? Mutta ei kaikilta?

Lähde: pixabay

Viljavarastoja oli ilmeisesti sekä seurakunnilla että kruunulla. Ainakin nimet kruununmakasiini ja pitäjänmakasiini viittaavat tähän. Tähän saakka olen kuvitellut, että niihin talletettiin nimenomaan jyviä. Tuossa linkittämässäni takauspaperissa puhutaan kuitenkin jauhojen lainaamisesta. Olisiko Iitissä jauhettu osa viljasta jauhoiksi? Avustukset köyhille kai annettiin jauhoina. Viljaa tarvittiin kuitenkin huonoina vuosina myös siemenviljaksi, joten ainakaan kaikkea ei kannattanut jauhaa. Mikähän mahtoi olla näiden viljavarastojen merkitys suurina nälkävuosina?