Niin metsä vastaa - vai vastaako?

Olen saanut useamman kerran niin hyvää palvelua erilaisissa yhteyksissä, että on ihan pakko kirjoittaa siitä. Tämä ei varsinaisesti liity sukututkimukseen, mutta  olen sitä mieltä, että otsikon "viisaus" pätee siihenkin. Huonoa kohtelua en ole sillä rintamalla koskaan kohdannut. Toki yksi kirkkoherra vetäytyi tuomiokapitulin lakimiehen siipien suojaan ja selitteli vetäytymistään hiukan byrokraattisesti. Oli kuitenkin vakavasti harkinnut pyyntöäni. Ja kunnia kaikille niille, jotka vetävät omaa kirkkohallituksen kannasta poikkeavaa linjaansa.

Mutta arkielämän esimerkkeihin. Kohtasin myyjän,joka huolimatta rahallisesti minimaalisen pienestä ostostoiveestani vaivautui neuvomaan muihin paikkakunnan kauppoihin, joissa etsimääni tuotetta saattaisi olla. Tämä vielä ymmärtämyksellä tilannettani kohtaan. Ja aidolla paikkakunnan murteella. Kunnia myös sille erikoiskaupan myyjälle, joka hyväksyi ajokorttini pantiksi hakiessani käteistä pankkiautomaatiilta. Sentään yli 50 euron ostos käsilaukussa.

 Lähde: pixabay

Pieni rukous yläilmoihin. Älä anna minun kohdata myyjää, jolle talo on kaikki kaikessa. Olen nähnyt rekrytointi-ilmoituksia, joissa edellytetään uhraamaan itsensä liikkeen hyväksi. Minä en sellaistan myyjää halua tavata. Riittää, kun hän kohtaa minut ihmisenä.Tasa-arvoisena, täysjärkisenä, joka on  tullut hakemaan myymälästä tai vaikka verkkokaupasta sitä yhtä ainokaista tuotetta. Hän voi toki mainostaa muutakin, mutta agressiivinen ei pidä olla. Silloin ainakin tämä asiakas katoaa. Kohtaa siis minut ihmisenä.