Mutta Sofiaan. Räätäli Uggmanin perheessä oli tytär Sofia, joka vuosien 1850 - 1860 lastenkirjassa on saanut merkinnät "Stållig" ja "Rftig". A. Jänneksen Ruotsalais-suomalaisen sanakirjan (1887) näköispainos kääntää sanan stollig hupeloksi. Kun hupelo kuulostaa korvissani vähemmän pahalta kuin ruotsin stollig, katsoin asiaa vielä SAOB:sta. Se antaa muun muassa merkityksiä "enfaldig l. fånig l. dum, dels: tanklös" ja " tokig l. galen, mentalt efterbliven l. avvikande l. sjuk, imbecill". Heikkolahjainen lienee Sofia ollut, koska on vapautettu katekismuksen kuulustelusta eikä näytä vielä 21-vuotiaana päässeen ripille. Jos olen oikein ymmärtänyt, pyrittiin hiukan heikommilla eväillä varustetutkin saamaan läpi rippikoulusta. Sofian kohdalla näin ei kuitenkaan ollut. Ehkä se ei ollut hänen kohdallaan mahdollista.
Mitä Sofialle tapahtui vuoden 1860 jälkeen? Sitä digitoidut lähteet eivät kerro. Luultavasti hänet merkittiin seuraavaankin lastenkirjaan, koska edellisessä ei ole yliviivausta. Valitettavasti tuota seuraavaa lastenkirjaa ei ole digitoitu. Vakan mukaan sellainen on kyllä olemassa. Nuoremmat lapset merkittiin vanhempiensa kanssa rippikirjaan, kun olivat päässeet ripille. Sofia ei sinne ilmestynyt. Katsoin myös samaisesta rippikirjasta koko Sääskjärven kylän, kun ajattelin hänen eläneen ruotuvaivaisena kotikylässään. Ehkä, mutta ei rippikirjaan merkittynä.
Kuusankosken tehdasmiljöö. Kuusankoski kuului aikoinaan Iittiin. Lähde: pixabay
Hupelo tai ei, haluaisin saada selville Sofian elämän päätepisteen. Voi olla, että se ajoittuu nälkävuosien aikaan. Kuolleiden luetteloita tuolta ajalta ei ole digitoitu. Ehkä on syytä seuraavalla arkistokäynnillä katsoa, mitä Iitistä on mikrokorteilla. Jos vaikka Sofia vielä löytyisi.
Korjaus: Ei Sofiaa tietenkään ollut vapautettu katekismuksen opiskelusta, hän oli poissa kuulustelusta. Ei ilmeisesti ollut kinkereillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti