Padda ja Musta Maija

Jatkan vielä hiukan tuomiokirjakortiston parissa. Kyse on edelleen suomenkielisten tekstikohtien korteista. Täytyy sanoa, että ihan kaikkia korttimerkintöjä en ymmärtänyt. Asia olisi varmaan selvinnyt kaivamalla alkuperäiset tuomiokirjat esille, mutta kun ei tarjolla ollut Ylä-Satakuntaa, niin en viitsinyt. Korttien digitoinnissa on mielestäni jäänyt puuttumaan kortin kääntöpuoli, jonne teksti on muutamissa tapauksissa jatkunut. Tämä selittänee sen, miksei kortilla näy yhtään sanaa suomea. 

Ymmärrykseni ei myöskään riittänyt siihen, miksi padda oli mainittu suomenkielisten tekstikohtien yhteydessä. Mielestäni se on ruotsia ja tarkoittaa rupikonnaa tai ehkä myös vain konnaa. (Yläsatakuntalaisten en osaa kuvitella haukkuneen toisiaan sanalla, jossa on kaksi d-kirjainta, mutta ehkäpä se varsinaissuomalaisilta on onnistunut). Vastaavia haukkumasanoja oli muitakin, osa vieläkin käytössä. Selkeästi ruotsia tai hyvin suora väännös ruotsista. Kortit eivät kuitenkaan kerro, että ne olisivat esiintyneet suomenkielisen tekstin joukossa. Korteille on niin ikään päätynyt ihan puhtaasti ruotsinkielisiä ilmauksia. 

Henkilönimi vai mikä? Lähde: Digitaaliarkisto

Korteista näkyy myös taikausko ja suoranainen noituus. Osin lienee kyse ollut kansanparantajista, jotka käyttivät jonkinlaista loitsua muita toimiaan tehostamaan. Oli kuitenkin myös pahoja toivotuksia, joihin lienee liittynyt toteutumisen pelko. Yliluonnollisiin kykyihin uskottiin. Huittisten käräjillä 1649 oli noituudesta syytetty, joka oli syyllisyyden selvittämiseksi heitetty Turussa jokeen. "Ej siellä jäätä silloin ollut". Oliko hän jo toista kertaa samasta syystä syytettynä?