Nuorena naimisiin

Tässä jutussa käytän vain päähenkilöiden etunimiä. En myöskään mainitse paikkakuntaa. Käsittelemieni henkilöiden lastenlapsia on mahdollisesti vielä elossa. Wendla syntyi kesällä 1874. Hänen äitinsä kuoli, kun hän oli 12-vuotias. Isä eli kolme vuotta pitempään. Tyttö oli sisarussarjan vanhin. Yhtään poikaa ei talossa ollut, Wendlan ainut veli oli kuollut pienenä. Kun rippikirjoja seurasin, ajattelin, että nyt talo varmaankin päätyisi vieraalle ja tytöille tulisi lähtö sukulaisten hoiviin. Niin ei kuitenkaan käynyt.

Huhtikuussa 1890 Wendla avioitui Fransin kanssa. Tämä oli syntynyt 1857 ja siis reippaasti vaimoaan vanhempi. Wendla kun oli liittoa solmittaessa vielä 15-vuotias, vaikka täyttikin pian 16 vuotta. Avioliiton solmimisen alaikäraja taisi naisilla edelleen olla 15 vuotta. Mitään tietoja poikkeusluvasta ei näy sen paremmin vihittyjen luettelossa, kuulutettujen luettelossa kuin rippikirjassakaan. Ensimmäinen lapsi syntyi  helmikuussa 1891. Wendla ei siis ollut raskaana vihille mennessän. Fransista ja Wendlasta tuli taloon isäntä ja emäntä.

Lähde: pixabay

Vanhoja tapahtumia ei pitäisi arvioida nykypäivän käsityksistä lähtien. Toisaalta ihmiset eivät niin hirveästi muutu vuosisadassa. Lapsuus kai kuitenkin on selvästi pidentynyt. Aiemmin monet olivat palveluksessa jo rippikouluiässä, ja muutkin tekivät töitä kotonaan. Mutta millaista oli olla maatalon emäntä 16-vuotiaana? Talossa oli piikoja, jotka varmaan tekivät raskaimmat työt. Silti vastuun olisi luullut painavan nuoria hartioita. Ketään vanhempaa sukulaisnaista ei Wendlan apuna näyttänyt olleen.  Ehkä Wendla oli tottunut emännän toimiin jo äitinsä kuoleman jälkeen. Millainen oli avioliitto 16-vuotiaan vaimon ja 33-vuotiaan aviomiehen välillä? Monia vastausta vaille jääviä kysymyksiä.