1900-luvun lähteitä

Selasin tuossa erilaisia kopioita ja muistiinpanoja, joita minulla on 1900-luvun lähteistä. Tulipa mieleen, että niistä voisi laatia blogitekstin. Kun kirkon suhtautuminen 100 vuotta nuorempien rippi- ja historiakirjojen tutkimiseen on kielteinen, joutuu etsimään tietoa muista lähteistä. Yksi mahdollisuus on henkikirja. Niitä on pidetty 1980-luvulle saakka. Yleensä olen tilannut niistä maakunta-arkistoista valokopioita. Kun olen tiennyt ilmoittaa pitäjän ja kylän tarkasti, ei minulta mielestäni ole peritty kuin kopioiden hinta ja postikulut. Jostain syystä olen ollut siinä käsityksessä, ettei henkikirjoja pääse itse tutkimaan, lukuunottamatta mikrofimattuja vuosien 1905, 1910, 1915 ja 1920 henkikirjoja. Yllätys, yllätys. Kyllä ne Astiassa ihan kauniisti näkyvät myöhemmiltäkin vuosilta. Käyttölupaa toki edellytetään. Pitääkin ottaa tutkittavien listalle.

Jos sukulaiset osallistuivat vuoden 1918 sotaan, löytyy heistä yleensä jotain tietoa. Sotasurmaprojektin tietokannassa on aika kattava, joskaan ei varmaankaan täydellinen luettelo sodassa kuolleista. Voittajapuoli laati omistaan, myös elävänä säilyneistä, erilaisia matrikkeleja. Niitä löytynee isompien kirjastojen käskirjastoista. Hävinneen osapuolen eloonjääneistä voi löytää tietoa valtiorikosoikeuksien ja valtiorikosylioikeuden akteista. Jälkimmäiset on digitoitu ja arkistojen sisäisessä verkossa (ilman käyttölupaa) luettavissa. Lisäksi Kansallisarkistossa on vankileirien luetteloita ja suojeluskuntien materiaalia, jossa voi olla lausuntoja tai kuulustelupöytäkirjoja. Nimismiespiirien arkistot taas ovat maakunta-arkistoissa. Niissä olen nähnyt luetteloita vapautuneista vangeista, korvausvaatimuksia ym. materiaalia.

Jos sukua on asustellut enemmän yhdessä kylässä, kannattaa yrittää saada käsiinsä kyläkoulun arkisto. Yleensä se on kunnan arkistossa ellei ole edelleen koululla. Koulun matrikkeli, johtokunnan pöytäkirjat ja muu aineisto voi antaa tietoa sukulaisten kouluiän edesottamuksista. Kuuluiko joku sukulainen koulun johtokuntaan? Vai olivatko isovanhemmat niitä, jotka saivat koko kouluaikansa vaateavustusta?

Kyläkoulusta esimerkkinä Iivantiiran koulu Kuhmossa 2007. Kuva: Jari Sjölund. Lähde: http://www.flickr.com/photos/jarsjo/2091276582/

Vuokra- ja asutuslautakuntien pöytäkirjoista olen kirjoittanut jo aiemmin, samoin lainhuutoasiakirjoista. Paikallislehdistä ja sanomalehdistä myös. Hurskaita toiveitahan saa aina esittää. Omani on, että 1900-luvun sanomalehtien digitoiminen jatkuisi ja että digitoituihin lehtiin pääsisi tekemään hakuja. Mikä aarreaitta sieltä avautuisikaan! Olkoon sitten vaikka minkälainen käyttölupamenettely.