Nälkävuosien lehtijuttuja 1/2

Jotenkin tällainen on käsitykseni nälkävuosista: Tuohon aikaan, 1866 - 1868, sadot olivat useina vuosina heikonlaisia. Ainakin kesä 1867 oli säiden puolesta vaikea. Kesä tuli myöhään ja syyskuun alkuun sattuneet hallat tuhosivat satoa. Ruuan loppuessa köyhimmät lähtivät kerjäämään. Kerjäläisten mukana alkoivat kulkutaudit, erityisesti lavantauti, levitä ja kuolleisuusluvut nousivat korkeiksi. Tauti vei myös parhaassa työiässä olleita. Sairaat eivät jaksaneet tehdä töitä ja tilanne vaikeutui entisestään. Apua ei myökään pyydetty/saatu ajoissa.

Yhtenä iltana rupesin katsomaan, millaisia lehtijuttuja kauden loppupuolella 1868 - 1869 julkaistiin:

Turun ja Porin läänin kuvernööri piti kesän satoa 21.10.1868 Finland Allmänna tidning-lehdessä julkaisemassaan kirjoituksessa osin keskinkertaisena, osin keskinkertaista heikompana. Erityisesti joissakin osissa Satakuntaa sato oli jäänyt heikommaksi. Mielenkiintoinen oli huomautus, että iso osa sadosta menisi vanhojen viljalainojen takaisinmaksuun. Jopa nälänhätää oli odotettavissa Karkun, Mouhijärven, Vesilahden, Hämeenkyrön ja Tyrvään pitäjien vähäosaisten keskuudessa.  Perittiinkö viljalainoja tosiaan takaisin myös kaikkein vaikeimpana aikana?  

Hufvudstadsbladet kertoi 21.1.1868, että eräs tamperelainen kauppias oli yhtenä päivänä ruokkinut kaikki pihallaan silloin olleet kerjäläiset. Kuuleman mukaan heitä oli ollut 230.

Folkwännen uutisoi 8.4.1868 Mouhijärveltä, että  "bewarande twenne arbetshus för närwarande hysa 1200 personer. Ställningen har warit swår, men under den swåraste tiden har likwäl hjälp kommit. Eländet är gränslöst." Monessa kunnassa ymmärtääkseni yritettiin järjestää työtilaisuuksia ruuan puutteesta kärsiville. Tilanteesta tarkemman kuvan saa lukemalla oloista Hämeenkyrössä. Brev från Hämeenkyrö on julkaistu Helsinfors Dagbladetissa 14.5.1868. Karua luettavaa.

Tampereen Sanomat 17.3.1868