Siispä etsimään Vakasta tietoa. Osastojen numerot olivat hakusessa sielläkin. Suurin syy lienee siinä, että vuoden 1918 vankeja koskeva aineisto on järjestetty vankileireittäin. Yhdellä vankileirillä saattoi olla monessa eri osastossa ja eri paikkakunnilla tuomittuja vankeja, joiden asiakirjat päätyivät leirin arkistoon. Ne ovat sitten koteloissa, joiden signumit kyllä saa Vakasta näppärästi esiin. Mikäpäs siinä, jos asuisi pääkaupunkiseudulla, kävisi vain Kansallisarkistossa tutkimassa alkuperäisiä asiakirjoja.
Melko monen haun jälkeen sain Vakasta esille Tampereen sotavankileirin arkiston saapuneiden asiakirjojen joukosta täytäntöönpanoasiakirjat ja niistä rangaistusluetteloiden otteet. Niihin oli merkitty valtiorikosoikeuden osastojen numeroita. Tässä Tampereen, Hämeenlinnan ja Lahden leirien arkistoista löytämäni osastot:
- Tampere 17 – 21, 52, 54 – 61, 144
- Hämeenlinna 9, 10, 40 – 43, 54 – 56, 59, 100 – 102, 110
- Lahti 42, 62 – 76, 100, 102, 112, 117, 121 – 132, 138
Kuva ei liity aiheeseen mitenkään. Epäonnistunut otos tämänpäiväisestä auringonpimennyksestä.
Miksi sitten tutkia tuomioluetteloita? No, etsin tietoa sellaisista sukulaisista, jotka eivät ole kohdanneet matkansa päätä taisteluissa tai vankileirillä eivätkä toisaalta myöskään valittaneet valtiorikosylioikeuteen. Arvelen, että Tampereella ja sen ympäristössä asuneissa sukulaisissa voisi olla tällaisia. Perimätieto on kertonut kuskiksi pakotetusta sukulaismiehestä tai punakaartille leipää leiponeesta naisesta. Kumpikaan ei kokenut tehneensä mitään pahaa ja jäi kotipaikkakunnalleen, kun varsinaiset kaartilaiset lähtivät pakenemaan. Kiinnostaisi tietää, onko heidät tuomittu ja jos, niin mistä. Avunannosta valtiopetokseen?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti