Kirjeet ovat kulkeneet nimenomaan ulkomailta (Yhdysvalloista ja Kanadasta) Suomeen ja ne on kerätty Suomesta 1960-luvulla. Kerääjä oli Turun yliopiston yleisen historian laitos. Siitä, miten keräys on suoritettu, en löytänyt tarkempaa tietoa. Kun Michiganissa kirjeistä on selvästikin käytettävissä mikrofilmit, voisi olettaa, että alkuperäiset ovat Suomessa. Siispä Turun yliopiston sivuille. Yleisen historian laitoksen sivuilta selviää, että kokoelmiin voi tutustua laitoksen tiloissa virka-aikana. Jos oikein ymmärsin, saa todennäköisesti käyttöönsä mikrofilmin.
Tämmöinen harrastelijasukututkija hiukan vierastaa ajatusta mennä häiritsemään oikeata yliopistollista tutkimusta. Ovatkohan edes tottuneet sukututkijoihin siellä? Luultavasti kohtaisin ystävällistä toimistohenkilökuntaa, mutta kuka tietää. Niinpä ajattelin ensin lähettää kyselyn Siirtolaisinstituuttiin, jolla silläkin selvästi on siirtolaiskirjeitä kokoelmissaan. Olisiko heillä satakuntalaiskirjeitä mikrofilmeinä? Jos ei, on yhteyttä otettava yliopistoon. Onko kukaan teistä lukijoista käynyt tutkimassa satakuntalaiskirjeitä? Millaisia kokemuksia teillä on? Saiko kameraa käyttää muistiinpanojen tekoon? Vinkit otetaan kiitollisuudella vastaan.
Minä lainasin noita Turun yliopiston mikrofilmejä Kansalliskirjastoon pari (lue: aika monta) vuotta sitten. Ei ollut mitään ongelmaa ja KK:n mikrofilmisalissa kukaan ei kiinnittänyt mitään huomiota kameran käyttöön. Silloin ei ollut tuota yksityiskohtaista luetteloa verkossa, joten piti tehdä tilaus vain keräyspaikkakunnan mukaan. Tuotti selailussa sitten hätkähdyksen, kun olin hakemassa paikallishistoriaa ja silmä osui lähisukulaisen nimeen toisen paikkakunnan kohdalla.
VastaaPoistaKiitos tiedosta. Pitääpä yrittää samaa, vaikka laitoksen sivulla lukeekin, että "Mitään aineistoja ei lainata ulos, mutta materiaaleihin voi tutustua oppiaineen tiloissa virka-aikana. Henkilökunta neuvoo mielellään aineiston käytössä". Ehkä tuo koskee vain alkuperäisiä aineistoja, ei mikrofilmejä.
Poista