Tekstit
Kyseinen yhtiö oli perustettu 1894 ja sen toiminta päättyi virallisesti 1939. Jokin konttorirakennus lienee edelleen jäljellä. Tehtaan historiaa 1900-luvun puolelta on koonnut Raimo Vasara, jonka tekstiä lainataan muutamalla verkkosivulla.
Katsotaanpa, mitä rippikirjat tietävät villakehruutehtaan väestä ja isännöitsijästä erityisesti, kun hänestä kerran lähdimme liikkeelle. Tehdas ei liene alun alkaen ollut suuren suuri, koska sen väki mahtuu parille sivulle. Se on ensin merkitty Uotsolan Lammaspäähän ja viimeisissä digitoiduissa rippikirjoissa (1902 - 1911) Pentille, tosin myös Hoppu on mainittu.
Tehtaalla rukki ei enää riittänyt. Kuva pixabaysta
Isännöistijänä (johtajana) toimi ensin Alfred Viljanen. Hän oli syntynyt 1870 Mouhijärvellä. Hän oli melko nuori tullessaan 1895 tehtaalle. Hänen lisäkseen tehtaalla oli 90-luvun loppupuolella koneenhoitaja, kehruumestari, pari värjäriä, halonkantaja ja tehtaalaisia. Viljanen muutti jo 1897 Huittisiin.
Ilmeisesti tehdas toimi ilman isännöitsijää vuoteen 1906. Tuolloin tehtävässä aloitti Alfred Kilkka. Hän oli syntynyt 1847 Suodenniemellä. Uotsolaan hän muutti Mielolan Kilkan rustitilalta, joka ilmeisesti jäi vanhimman pojan viljeltäväksi. Vaimo Anna Packalen ja nuorimmat lapset seurasivat mukana. Lapsensa pariskunta koulutti. Rippikirja kertoo yhden olleen ylioppilas, toisen yhteiskoululainen ja kolmannen lukkari-urkurikokelas. Henkilökunnan ammatit pysyivät samoina, tehtaalaisia on rippikirjassa hiukan enemmän, mikä luultavasti selittyy väen vaihtuvuudella vuosikymmenen aikana.
Törmäsin sattumalta tähän blogiisi kun etsin tietoa Mouhijärven villakehräämöstä. Tehdasrakennus itseasiassa on vielä olemassa. Sen omistaa mobilistiharrastaja joka entisöi tehdassalissa nykyisin vanhoja autoja.
VastaaPoistaAlueella on Bertel Strömmerin suunnittelema johtajan asuintalo ("Häijään kutomon palatsi") ja vähän matkan päässä kylän keskellä nykyisin Kahvila Signenä toimiva hirsitalo jossa on toiminut Villakehruutehtaan konttori ja sijainnut tehtailija Salovaaran koti.