Kolmioita ja risuaitaa

Jatkan vielä edellisen tekstin teemaa erikoisista merkinnöistä kirkonkirjoissa. Tavallisesti aviottomana syntynyt lapsi on saanut jonkin huomautuksen osakseen. "Oägta - äpärä - avioton"-linjalla ruotsinkielisistä historiakirjoista suomenkielisiin. Noin sata vuotta sitten oltiin jo useassa seurakunnassa päästy hiukan neutraalimpaan "avioton"-merkintään. Mutta voitiin asia merkitä toisellakin tavalla.

Tuon kuvassa alempana näkyvän kolmion olen nähnyt lapsen aviottomuuden merkkinä Kiikassa ja Tyrväällä, molemmissa 1880-luvulla. (Linkit vievät SSHY:n jäsensivuille). "Risuaita"-symboli taas on tarkoittanut kaksosia. Se on Kiikan kastettujen luettelosta 1884. Tyrväältä en vastaavaa huomannut. Yhtään kolmosia ei luettelossa näyttänyt olevan, joten emme saa tietää, oliko niillä omaa merkkiään.

Tyrväällä näytti kolmiomerkkiä käyttävän ainakin G.F. Mittler, joka tuohon aikaan oli seurakunnassa vt. kirkkoherrana. Kiikassa taas merkkejä suosi kappalainen F.F. Colerus. Ainakin kaksi eri pappia on siis piirrellyt näitä kuvioita, luultavasti useampikin. Keksintö ei välttämättä ole heidän kummankaan. 

Syy merkintöjen tekemiseen oli varmaan käytännöllinen. Luultavasti vuoden aikana syntyneiden aviottomien lasten lukumäärä piti ilmoittaa tilastoihin. Isosti piirretty kolmio helpotti laskemista.  Samasta syystä varmaan aviottomuuden ilmoittaminen tekstillä tehtiin usein niin näkyvästi. Sitä en tiedä, onko kaksosista tai kolmosista tehty tilastoja.

Niin, ja piristäväthän merkinnät sukututkijan päivää, vaikka sitä niitä piirrettäessä tuskin ajateltiin.