Kyllähän Mouhijärvellä Soini on, rustitila Mielolan kylässä. Tuohon aikaan rusthollarina oli Juho Malakias Juhonpoika, jonka Väinö-pojasta uutisessa oli kysymys. Juho luovutti tilan vanhimmalle pojalleen Juholle. Muille pojille hankittiin koulutusta. Tyttären ilmeisesti oletettiin avioituvan. Niin lähti Väinö 1896 Isokyröön Orisbergin maanviljelyskouluun. Hän oli tuolloin 20-vuotias. Metsäalan koulutusta olisi ollut tuolloin jo ainakin Evolla. Ehkä maatalouskoulu tarjosi useampia ammatillisia vaihtoehtoja.
Väinö opiskeli koulussa kaksi vuotta ja ilmeisesti valmistui, koska lähti Isokyröstä 1898, samaan aikaan muiden koululaisten kanssa. Isojoen rippikirjat väittävät hänen muuttaneen Tohmajärvelle. Ilmeisesti hän kuitenki suuntasi suoraan Soanlahdelle. Siellä hän toimi työnjohtajana paikassa, joka rippikirjan mukaan vaikuttaa maanviljelyskoululta. Vuoden kuluttua hän palasi kotiinsa Mouhijärvelle. Sitten seurasi tuo pesti Pomarkkuun. Myös siellä hänen ammatikseen on merkitty työnjohtaja, vaikka lehtijuttu metsänvartijasta puhuukin. Ehkä hän johti metsätöitä alueella.
Pomarkkua Senaatin kartastossa. Mahtuukohan Längelmäki kuvaan? Lähde: Digitaaliarkisto
Kovin pitkään hän ei viihtynyt Pomarkussa. Jo 1906 hän palasi kotiinsa. Ilmeisesti töitä oli löytynyt Mouhujärveltä, rippikirjassa häntä sanotaan maanviljelyneuvojaksi. Enempää en hänen vaiheistaan tiedäkään. Vuonna 1911 viimeisen digitoidun rippikirjan päättyessä hän oli 35-vuotias ja perheetön.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti