Katoamistemppu ja miten se tehdään

Ensimmäinen kiinnostava merkintä Matista on Karvian muuttaneiden luettelossa 1839. Hän lähti silloin Kauhajoelle, jossa kuitenkin viipyi vain vuoden verran. Karvialle paluusta löytyy muuttokirjakin. Matti avioitui esitäti Kaisa Liisa Matintyttären kanssa 1840. Vanhin lapsi Jaakko syntyi samana vuonna. Perhe näkyy rippikirjoissa yhdessä vain muutaman kerran.  Sivulta 141 Matti Vapunpoika ja Kaisa Liisa Matintytär perheineen  muuttavat sivulle 51, jossa metsänvartijana Skantsin Riitasalmen Mettälässä onkin Matti Eliaksenpoika. (Vihittäessä oli Jaakonpoika). Ilmeisesti Matti ei viihdy metsänvartijan hommissa, koska kiertää renkinä eri taloissa. Viimeksi tavoitan hänet Sarvelan Sarvijoelta, jossa on mystinen muuttomerkintä sivulle 165.

Tunsiko metsänvartija metsänsä? Lähde: pixabay

Matti ei ole sivulla 165 tässä eikä myöskään seuraavassa rippikirjassa (1847 - 1853). Häntä tai perhettään ei löydy myöskään Ilomäestä (johon tuo 165 viittaa), Peltoniemestä (josta Kaisa Liisa oli kotoisin) tai (Riita)Salmesta. He ovat yhä Sarvijoella, muuttavat sieltä Sarviluomaan ja sieltä edelleen sivulle 168, jos oikein tulkitsen viimeisen numeron. En löydä heitä sivuilta 161 - 169. Sivu 160 puuttuu digitoinneista, olisivatko sitten siellä. Nyt on pakko luovuttaa ja miettiä hetken. Jos kyseessä olisi suora esi-isä, kävisin läpi Karvian rippikirjan, joka nyt ei aivan hengästyttävän laaja ole. Tällä kertaa en ole varma, viitisinkö. Katsotaan. 

Matti katoaa myös toiseen suuntaan mentäessä. Hän oli renkinä Hormaluomassa ja Lylykoskella ennen Kauhajoelle muuttoaan. Jälkimmäisessä hänet merkitään Suomilammilta tulleeksi. Siellä häntä ei kumminkaan ole rippikirjaan merkitty. Mahdollisesti tässä on jokin yhteys patronyymien vaihtumiseen. Suomijoen Antilan torpassa nimittäin oli Eliaksella ja Vapulla 1815 syntynyt Matti-poika, joka kuitenkin pysyi tiukasti kotitorpassaan.  Kenen lapsi lienee minun Mattini ollut.