Lähde: Digitaaliarkisto
Avasin esimerkkinä Ikaalisten Niemen kersantin virkatalon kartan. Tila oli yksinäistila ja kartan perusteella näyttäisi sijainneen Kyrösjärven rannalla. Sotilaille ei kartan tekoaikaan enää ole tilalta palkkaa maksettu. Kun rippikirjoista pikaisesti vilkaisin tilaa, näytti se ainakin 1800-luvun loppupuolella olleen vuokraviljelijöiden hoitama. Vuokraaja käytti Vasu-nimeä. Se esiintyy myös kartassa. Paikannimestä sukunimeksi vai päinvastoin? Kartassa on vuosiluku 1880. Tilan maat ovat ilmeisesti olleet ainakin neljässä osassa. Merkintöjen selityksiä ei kartalta löydy, joten emme saa tietää mihin numerot ja kirjaimet viittaavat. Ymmärsin, että kartan teko liittyi jotenkin metsätalouteen.
Lähde: Digitaaliarkisto
Jos esivanhemmat eivät sattumoisin olleetkaan lampuoteja, voi kartta ollla silti mielenkiintoinen. Siinä nimittäin näkyy torppia. Niiden bongaaminen 1800-luvun kartoista ei ole ihan jokapäiväistä huvia. Jos esivanhemmat ovat olleet sotilasvirkatalon torppareita eikä torpan paikka ole tiedossa, kannattaa tilan karttaa etsiä metsähallituksen arkistosta. Maasto tosin on voinut reilussa sadassa vuodessa muuttua kovasti. Virkatalojen maita on jaettu 1900-luvun puolella. Torpan asettelu nykykartalle ei ole välttämättä ihan yksinkertaista. Silti kartan merkinnöistä on apua.
Sukuni on tullut vasun torppaan 1800-1900 taitteessa jossa sukuani edelleen asuu, tähän aikaan kun sukunimikäytäntö on alkanut vakiintumaan niin myös sukunimeksi jäi vasu. Vasun torppa on ainakin 1700-luvun loppupuolella kirjoissa, mistä nimi silloin torpalle tullut, sitä itsekin olen pohdiskellut.
VastaaPoista