Kaulausta ja silitystä

Ei, otsikko ei tarkoita sen paremmin halaamista kuin leipomiseen liittyvää taikinalevyn tasoittamista. Kaulaus tarkoittaa  puhtaan pyykin käsittelyä. Usein, kun syötän lakanoita mankeliin, muistelen tuota varhaislapsuuden silitystapaa. Yritin löytää vapaasti käytettävää kuvaa kyseisistä välineistä, mutta verkko ei oikein sellaista tarjonnut. Tyydytään siis linkkiin. Keski-Suomen museon "Päivä Eilisessä"-sivulla on paitsi kuvat välineistä, myös työohje, jos joku haluaisi ruveta tätä ympäristöystävällistä tapaa taas harrastamaan.

Jos kaulausta voikin pitää ympäristöystävällisenä, kovin käyttäjäystävällistä se ei ollut. Lasten voimat eivät oikein kaulitsemiseen riittäneet. Niinpä minäkin olen vain joskus kokeillut. Ei meillä muuta kaulittu kuin lakanat ja mahdollisesti saunapyyhkeet. Mieleen ei ole jäänyt, mitä niille sen jälkeen tehtiin, kun kaulitseminen vähitellen loppui. Mankelia en kotoa muista. Olisivatko materiaalit kehittyneet niin, että pelkkä pyykin "vetäminen" riitti?

Lähde: http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Flat_irons_dsc05527.jpg

Kyllä meillä silitysrautakin oli käytössä. Sillä silitettiin vaatteet. Tuollaisista liedellä kuumennettavista laitteista oli jo siirrytty sähkökäyttöisiin. Niissä ei toki vielä ollut termostaattia, joten rauta piti vain muistaa irrottaa verkosta sopivassa kohdassa. Kun silitys ei enää sujunut, piti sähkövirta taas kytkeä. Muistini mukaan mitään on/off-kytkintä ei ollut, vaan töpseli otettiin pois pistorasiasta. Onneksi vaatteet kestivät yleensä kuumaa  melko hyvin.

Aivan lapsuuteni silitysraudan mallia ei verkosta löytynyt, mutta tämäntapainen se oli. Lähde: http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Ironing.jpg