Sukututkijalle tietoa vuokralautakuntien arkistoista

Useimpien nykyisten kaupunkilaisten juuret löytyvät maaseudulta, jos mennään ajassa tarpeeksi taaksepäin. Monien kohdalla riittää sata vuotta siihen, että vastaan alkaa tulla torppariesi-isiä. Mutta millaisissa oloissa nuo esivanhemmat elivät? Sadassa vuodessa muutos on ollut suuri. 

Jos hyvin käy, voi torpan olosuhteista saada varsin tarkkaa tietoa. Vuosina 1909 - 1934 (Wikipedian mukaan) toimi kunnissa vuokralautakunta, isommissa useampikin, joka käsitteli ja sovitteli torpparien ja mäkitupalaisten riitoja maanvuokraajien kanssa. Usein kyse oli isännän mielestä torpan huonosta hoidosta. Vuokran (rahaa ja päivätöitä) maksaminen saattoi olla myöhässä. Muistan kuitenkin nähneeni vuokralautakunnan suorittaneen torpan katselmuksen myös molempien pyynnöstä, kun torpankontrahti uusittiin.

Vuokralautakunta tosiaan suoritti katselmuksen. Siinä arvioitiin ainakin torpan rakennusten kunto, viljelysten hoito, teiden kunto, metsä, aitaaminen ja myös mahdolliset puutarhakasvit kirjattiin ylös. Metsää torpparilla ei ollut, mutta sovitulta alueelta hän sai ottaa polttopuita ja rakennustarvikkeita. Lautakunta antoi kunnostusmääräyksiä, vuokranmaksuaikatauluja ja suosituksia vuokrasta. Mikäli katselmuksen tulos ei miellyttänyt, voi asian viedä oikeuteen. 

Eniten minua on hämmästyttänyt rakennusten suuri määrä. Kirjaan tähän malliksi erään torpan rakennukset: asuinrakennus, luhtirivi, ratashuone ja lato, talli ja lato, vanha navetta, navetta, sauna, aitta, riihi, riihilato ja niittyladot. Niittylatojen määrä ei käy ilmi, mutta niitä oli enemmän kuin kaksi. Kaikista rakennuksista oli kirjattu niiden kunto, kateaine, oliko kivet alla jne. Jos sukututkija siis haluaa tietää torppariesivanhempiensa elinoloista, kannattaa käydä kunnan arkistossa katsomassa, olisiko vuokralautakunta pitänyt torpassa katselmuksen.

Niemelän torppa Seurasaaressa. Lähde: http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Niemel%C3%A4_tenant_farm_%28Niemel%C3%A4n_torppa%29_in_Seurasaari.jpg

Aika monissa kunnissa asutuslautakunnat alkoivat käsitellä torpparien asioita 20-luvulla. Siitä joskus myöhemmin lisää.