Siurosta vielä

Siurossa elettiin talvella ja keväällä 1918 traagisia hetkiä. Vallassa oli ensin Siuron punakaarti, joka syyllistyi joihinkin henkirikoksiin. Ainakin Hämeenkyrön nimismies Nyström poikansa kanssa surmattiin Siurossa.  Tiettävästi siurolaiset olivat asialla myös, kun Suodenniemen kirkkoherra Kaarlo Kalpa ammuttiin. Vetäytymisvaiheessa punaiset ampuivat joitakin omia päälliköitään Siurossa, kun nämä yrittivät saada perääntyviä joukkoja pysähtymään. Mahdollisesti kyseiset ampujat eivät olleet siurolaisia, vaan muita kaartilaisia.

Kun sitten valkoiset valtasivat Siuron, alkoivat teloitukset välittömästi. Kirjoissa "Verinen Siuro" (kirj. Lauri Lepola) ja "Meidän kylät" (toim. Arvo Mäkelä) on kuvausta noiden päivien tapahtumista. Kirjoissa on henkilötietoja tuolloin tapetuista. Molemmissa on myös aikalaisten muistikuvia tapahtuneista. Niiden tarkempi lähde ei selviä. Mahdollisesti kyseessä ovat Työväenarkiston Työväen muistitieto-sarjan kirjoitukset tai haastattelut. 

Kummassakin kirjassa on sama muistelus yöstä 25.4, jolloin vahvassa humallassa olleet valkoiset lähettivät Siuron työväentalolle kerättyjä vankeja kuolemaan. Tuona yönä kerrotaan ammutun 16 ihmistä. Punakaartin johtajat olivat luultavasti paenneet, joten surmatut olivat enimmäkseen tavallisia kaartilaisia. Ammutuksi tuli kuitenkin myös 60-vuotias Elina Kataisto, joka oli vaihtanut lehmänsä parempaan, eräästä talosta takavarikoituun eläimeen. 

Yritin löytää Suomen sotasurmat 1914 - 1922-tietokannasta Siurossa tapettuja. On tietysti muistettava, ettei kuolinpaikkaa ole välttämättä merkitty kylän tarkkuudella. Tietokanta kuitenkin löytää 13 Siurossa kuollutta punaista. Kuolinpäivät ovat 31.3, 1.4, 7.4, 12.4 ja 25.4. Ilmeisesti tappaminen loppui Siurossa tuohon veriseen yöhön.

Tämä kuva ei ole Siurosta, vaan Fellmanin pellolta Lahden läheltä. Kuva kuuluu Kansan arkiston kokoelmiin: Lähde: http://commons.wikimedia.org/wiki/File:FellmanFieldPrisoners1918.jpg