Siurosta

Kuinkahan moni suomalainen tietää tuonnimisen paikan? Moni voi olla sitä mieltä, ettei paikassa ole mitään tietämistäkään, mutta lähiseutujen asukkaille se kumminkin on muodostunut tutuksi. Eri aikoina eri syistä. Näin kuvailee Siuroa nimimerkki Wannas Tampereen Uutisissa 24.3.1893.

Siuro on pienoinen torpparikyläkunta, sijaitseva Pirkkalan ja Karkun pitäjien rajalla, kuuluva osaksi molempiin seurakuntiin, siis kahteen eri lääniinkin, Hämeen sekä Turun ja Porin; paikalla, jossa pohjoisesta tulevat Kyrös- ja Enon-selän vedet Siuron kosken kautta laskevat Kuloveteen. Sekä Tampereelta Poriin vievän valtamaantien varrella ja myös paraillaan rakennettavan, Tampereen-Porin rautatielle tulevan Siuron aseman lähellä. Siis hyvin hyvällä liikepaikalla. Vaikka paikka on kyllä edullinen, on mainittu koski saanut purkaa vettänsä tuottamatta ihmiskunnalle muuta hyötyä, kun vähän leivän aineksia jauhattamalla ja käyttämällä vähäpätöistä yksi raamista sahaa, jotka molemmat, niin saha kun mylly ovat pyörineet vesirattaan avulla. - Olinpa unohtaa! Onhan jo moniaita vuosia siitä laskettu alas metsiemme aarteita, sahatukkia ja parruja, Poriin matkatessaan.

Wannas kertoo, että pari kauppiasta on Siuroon asettunut ja Kuljun kartanon omistajan omistamia sahaa ja myllyä ajanmukaistetaan.

Siurolla oli tosiaan aikanaan liikenteellistä merkitystä. Höyrylaivat kulkivat Kyröskoskelta Siuroon, jonka asemalta matka jatkui junalla. Myös tavaraa kulki tätä reittiä erityisesti Kyron tehtaalta. Kyröskoskelta laivalla pääsi ainakin Ikaalisiiin saakka, luultavasti siitä vielä pohjoisemmaksikin. Höyrylaivaliikenne taisi olla voimissaan vielä sota-aikana.   

Siuron aiempaan ja myöhempään historiaan voi tutustua Siuro.net-sivustolla. Kylällä näyttää olevan toinenkin sivusto, Siuro.Info.

1900-luvun alussa rakennettu Siuron kirkko. Lähde: http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Siuro_church,_Nokia,_Finland.jpg