Turkuun katoaminen johtuu aika monesta seikasta. Ensimmäinen syy on se, ettei muuttaneiden luetteloita ole suomalaisesta seurakunnasta (useimmat tutkittavistani olivat suomenkielisiä) ennen vuotta 1811. En tarkkaan muista, ovatko ne tuon jälkeenkään ihan täydelliset. Ainakaan kaikkia muuttokirjoja ei ole säilynyt. Erästä vuoden 1803 aikaan kaupunkiin tullutta oppipoikaa etsiessäni selasin sen ajan muuttokirjat häntä löytämättä. Kuten jo totesin, rippikirjojen läpikäyminen ei houkuttele.
Toinen syy saattaa olla siinä, että Turkuun tultiin maakunnasta usein käsityöläisammattia oppimaan. Pakko tässä kohdassa tunnustaa laiskuuteni. En ole koskaan jaksanut selvittää itselleni, miten nämä oppipojat rippi- ja henkikirjoihin merkittiin. Asuivatko he kenties mestarinsa taloudessa vai jossakin vuokralla? Turun maakunta-arkiston kortiston mukaan henkikirjoista näyttäisi puuttuvan oppipoikia. Muistaakseni virkailijakaan ei ollut varma, onko heidät kaikki ylipäätään Turkuun kirjattu. Kisälleistä on tietoja Turun kaupunginarkistossa, mutta minua kiinnostava tapaus oli liian varhainen. En myöskään tiedä, kuinka tuo suomen- ja ruotsinkielisten seurakuntien raja meni, mutta oletan, että seurakuntaan kuuluttiin äidinkielen mukaan.
Maaseutuseurakuntien kyliin tottuneelle Turun korttelit saattavat olla hämmentäviä. Turun Seudun Sukututkijoiden sivuilta löytyvä opas valaisee asiaa. Oppaasta löysin syyn, miksei erästä ruotsinkielistä esi-äitiä löydy rippikirjoista (joita siis kumminkin olen yrittänyt selata läpi). Hän on todennäköisesti ollut piikomassa paremman väen puolella, jonka rippikirjat ovat tuhoutuneet ajalta 1774 - 1809.
Panoramakuva Turusta 1800-luvun loppupuolelta. Lähde: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Turku_panorama_late_19th_century.jpg |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti