Mikä sai Martin lähtemään?

Taannoin kirjoitin Martti Rekonpojasta, joka lähti Loimaalta ja päätyi jahtivoudiksi Kyröön. Martti näytti olleen muutaman vuoden ensin vävynä vaimonsa kotitilalla. Rippikirjat ovat sen verran ylimalkaisia vielä 1720-luvulla, ettei oikein ole mahdollista selvittää, tuliko hän suoraan Kyröön vai oliko määränpäänä ensin jokin muu paikkakunta. Lasten syntymistä voi kuitenkin päätellä, ettei viive ollut pitkä. 

Martista tuskin on kaivettavissa kovin paljon lisätietoa. Mahdollisesti tuomiokirjoissa voisi olla jotakin, jahtivoudin ottamista lienee käsitelty ihan virallisesti. Niinpä mietinkin ihan yleisellä tasolla, mistä tuohon aikaan tiedettiin, että jossain 100 kilometrin päässä oli jahtivoudin paikka avoimena. Kuulutettiinko avoimet toimet jumalanpalvelusten yhteydessä? Olisiko asia voinut tulla esille käräjillä? Nuo kaksi tilannetta olivat sellaisia, joihin kansaa kerääntyi. Tiedot kulkivat sekä virallisesti että epävirallisesti. Ehkä paikkakunnilla oli yhteys jonkun henkilön kautta. Pappi, nimismies tai joku muu mahtihenkilö olisi voinut katsella sopivaa jahtivoutia entiseltä kotipaikkakunnaltaan.

Petojahtien järjestäminen oli jahtivoudin päätehtävä tuohon aikaan. Kuva on Francis Barlowin ja peräisin wikimediasta.
Martille ei ilmeisesti ollut Loimaalla omaa tilaa tarjolla. Hänen mahdollisesta kotitilastaan ei ole tietoa. Vaimolla taas oli veli, joka rupesi isännäksi Tuomolaan. Toisaalta kuvittelisi, että 1720-luvulla olisi autioita tiloja ollut Loimaalla tai lähiympäristössä. Ehkä kyse oli enemmän varojen puutteesta. Onhan tietysti mahdollista, että Martilla oli sukua Hämeenkyrössä tai lähiseurakunnissa.