Pirkkala 100 vuotta sitten

Aamulehti jatkoi 4.5.1911 sarjaansa "Hämeen-Satakunnan maalaiskuntia". Tällä kertaa vuorossa oli Pirkkala, pitkähkön artikkelin nimi oli "Piirteitä Pirkkalan pitäjästä". Linkitän artikkelin tähän, en käy sitä laajemmin referoimaan. Ne, joilla on sukujuuria vanhan Pirkkalan alueella, osaavat sen itsekin lukea Historiallisesta sanomalehtikirjastosta. Joitakin asioita haluan kuitenkin nostaa esiin.

Pirkkala oli vielä tuolloin laaja pitäjä. Sen alueeseen kuuluivat Pispala, Nokia, Tohloppi, Epilä ja osia Siurosta tietysti nykyisen Pirkkalan kylien lisäksi. Ylöjärvi oli ennättänyt irtaantua kymmenkunta vuotta ennen jutun ilmestymistä. Laajan pitäjän alueelle oli syntynyt runsaasti teollisuutta, ainakin Nokian paperitehdas ja Gummitehdas, Pispalan haulitehdas, Epilän tapettitehdas, Näsijärven pahvitehdas, Santalahden kattohuopatehdas, Tampereen luujauhotehdas Pispalassa, perunajauhotehdas, terätehdas Pispalassa (?) sekä jauhomylly Nokialla ja sahalaitokset Siurossa ja Partolassa.

Pirkkala oli kartano-Suomea. Nokian, Viikin, Haapaniemen ja Partolan kartanot sekä isot Kaarilan, Pitkäniemen, Haikan ja Valkilan talot mainitaan jutussa. Nykyisin taitavat kartanoiden maat olla täynnä kaupunkimaista asutusta. Muistelen, että Viikin kartanon rakennukset olisivat vielä olemassa. Korjatkaa nokialaiset, jos olen väärässä.

Pitkäniemen sairaalan rakennusten määrä yllätti minut. Siitä oli kuva lehdessä. Mielisairaala oli jo aloittanut toimintansa ja potilaiden määräksi kerrottiin 450. Monet kerrat olen ajanut vanhaa Nokialle menevää tietä, mutta en ole mielestäni koskaan nähnyt sairaalan rakennuksia. Ehkä puusto peittää ne nykyisin. Kuva tosin oli otettu järveltä päin. Tiedän, että sukulaisiani on ollut töissä Pitkäniemessä sekä hoitajina että maatilan työntekijöinä. Potilasluetteloistakin varmaan sukua löytyisi, jos sellaisia pääsisi tutkimaan.