Pirkanmaan kuntien väkilukuja 101 vuotta sitten

Aamulehdessä oli 3.1.1912 ja seuravana päivänä 4.1.1912 selvitystä lehden levikkialueen kuntien väkiluvuista ja niiden muutoksista. Kerrottiin syntyneet, kuolleet, sisään- ja ulosmuuttaneet, solmitut avioliitot ja kokonaisväkiluvut. Useimmat tiedot oli esitetty naisten ja miesten osalta erikseen. Koska kuntien asukasmäärät taas puhuttavat, ajattelin luoda pienen katsauksen siihen, kuinka paljon kunnissa oli asukkaita 101 vuotta sitten. Valitsen kunnat ihan oman sukututkimuksellisen mielenkiintoni mukaan.

Tampereella oli vuoden 1911 lopussa 45 403 asukasta. On muistettava, että luvussa eivät ole mukana kaupunkiin myöhemmin liitettyjen alueiden, kuten Pispalan, Lielahden, Messukylän, Teiskon jne väet. Kaupunki oli ymmärtääkseni Suomen kolmanneksi suurin Helsingin (150 000 hekeä) ja Turun (50 000 henkeä) jälkeen. Jostain syystä olin kuvitellut Viipuria hiukan isommaksi, mutta lehden mukaan siellä oli noin 25 000 asukasta.

Sitten muutama edelleen olemassaoleva kunta: Kangasalla kerrottiin olleen 7 159 asukasta, Ikaalisissa 12 398, Virroilla 9 762, Hämeenkyrössä 8 689, Lempäälässä 5 591, Orivedellä 6 116, Ruovedellä 11 150, Ylöjärvellä 3 473 ja Vesilahdella 7 182 henkeä. Näistä Ikaalisten ja Vesilahden asukasluvut ovat suurempia kuin nykyisin, muut lienevät ainakin hiukan väkimääräänsä kasvattaneet 100 vuodessa. Sitä en nyt hoksaa, onko Ikaalisiin tai Vesilahteen tuolloin kuulunut jokin myöhemmin itsenäistynyt kunta. Ylöjärven nykyinen väkiluku on melkein kymmenkertainen ja  siihen kuuluvat  myös Teiskon länsiosat ja Kuru sekä Viljakkala.

Seuraavien kuntien itsenäinen olemassolo on jo loppunut: Mouhijärvi 4 474, Suoniemi 2 188, Karkku 3 915, Tyrvää 9 446, Teisko 4 773, Kuru 5 214, Tottijärvi 1 557 ja Viljakkala 2 768 asukasta.

Nuo edellä esitetyt asukasluvut ovat seurakuntien väkilukuja. Kun mahdollisuutta kirkosta eroamiseen ei ollut, lienevät ne maalaiskuntien osalta hyvin lähellä todellista asukasmäärää. Tampereella oli ortodoksiseurakuntaan (mihin?) kuuluvia, mutta heidän lukumääräänsä ei ole jutussa kerrottu. Lisäksi kaupungissa lienee asunut pieni määrä juutalaisia ja islaminuskoisia, mutta heidänkään määränsä ei käy tekstistä selville.

Noilla väkimäärillä on siis kuntien toimintoja pyöritetty. Kunnan tehtävistä tärkeimmät olivat jo tuolloin olemassa, nimittäin sosiaali- ja terveys- sekä  koulutoimi, silloisessa muodossaan köyhäinhoito, kunnanlääkäri ja -sairaala sekä kansakoulut. Tiestön hoitoonkin oli rahaa laitettava. Riitti silloisillakin kunnanisillä huokailtavaa.