Henkikirjojen läpikäyminen sujui yllättävän nopeasti, kiitos Digihakemiston. Joku ystävällinen sielu on sinne merkinnyt nykyisen Pirkanmaan alueen henkikirjoja. Tutkiminen on siis suhteellisen nopeaa, kun vertaa tilanteeseen ilman minkäänlaista sisällysluetteloa. Siitäkin on kokemusta. Toki useimpien tallenteiden alussa on jonkinlainen luettelo, mutta oikean sivun esille kaivaminen on sitä kautta paljon suuritöisempää. Henkikirjathan löytyvät tässä tapauksessa Turun ja Porin läänin tileistä, hiukan eri otsikoiden alta. On suoraan henkikirjoja, mutta varsinkin varhaisemmat ovat tositekirjoissa ja lisäksi joitakin vuosia on otsikolla Porin läänin maa- ja henkikirja.
Mouhijärven henkikirjaa 1673. Lähde: Digitaaliarkisto
Digihakemistoon on esimerkiksi vuodelle 1673 merkitty Lempäälän, Pälkäneen, Kangasalan, Oriveden, Kuoreveden, Ruoveden, Keuruun, Messukylän, Teiskon, Pirkkalan, Tyrvään, Vesilahden, Kyrön, Ikaalisten, Mouhijärven ja Karkun henkikirjat. Kutakuinkin samat löytyvät myös muilta vuosilta. Suuri kiitos sille, joka niitä on sinne ahkeroinut. Tuntuukin, että tästä voi tulla isompi urakka, esivanhempia kun on asunut monella noista mainituista paikkakunnista. Tosin osassa seurakuntia rippikirjat alkavat jo 1600-luvun lopussa.
Arkistolaitos on tehnyt joihinkin niteisiin nimenomaan henkikirjojen hakemiston. Lisäksi he ovat digitoineet hakemiston "Henkikirjamikrofilmien käyttökopiot 1634-1808", josta mikrofilmiviitteiden lisäksi löytyy tieto siitä mistä tiliniteestä henkikirjat löytyvät ja miltä vuosilta niitä on turha hakea.
VastaaPoistaJoo tuo on totta ja arkistolaitoksen hakemistoon onkin linkki myös Digihakemistossa. On silti huomattavasti helpompi valita suoraan jälkimmäisestä esim. Mouhijärvi kuin perata koko Ylä-Satakunnan alinen kihlakunta (arkistolaitos) läpi. Järjestyskään kun ei pysy ihan samana.
Poista