Suuret kuolonvuodet

Sukututkimuksen parhaita puolia on mielestäni se, että se auttaa tajuamaan historian suuria tapahtumia. Esimerkkini tulee taas Mouhijärveltä. Olen toki ties kuinka kauan tiennyt, että 1600-luvun loppuun sijoittuivat pahat katovuodet, joiden vuoksi merkittävä osa - joidenkin lähteiden mukaan kolmasosa - väestöstä kuoli. Ehkä silloinkin kuoltiin enemmän kulkutauteihin kuin suoranaiseen nälkään. Ajankohta on kuitenkin aika kaukainen, enkä ole kovin paljon noita nälkävuosia pohtinut.

Kun selasin henkikirjoja, tulin etsineeksi Hiskin avulla myös esivanhempieni kuolinaikoja. Aika monelle noutaja oli saapunut 1697. Niinpä päädyin lukemaan tuon vuoden haudattujen luetteloa tarkemmin. Se olikin varsin säntillisesti laadittu, numeroidut rivit ja kaikki. Miten lienevät papit jaksaneet, riittihän heillä työtä, joka ei varmasti tuntunut helpolta. Numeroituja rivejä on 611. Samalle riville on toisinaan kirjattu kaksikin vainajaa, lieneekö heidät laitettu samaan hautaa. Sen lisäksi tulee kolmisen tiheästi kirjoitettua sivua, ilmeisesti eri papin hautaan siunaamia seurakuntalaisia. Hiskin mukaan tuona vuonna kuoli 754 mouhijärveläistä. Luvussa ovat mukana myös Suodenniemen haudatut. Edellisenä vuonna haudattuja oli 80 ja sitä edellisenä 46. Vuonna 1698 kuoli 16 seurakuntalaista. 

Mouhijärven haudattuja 1697. Lähde: Digitaaliarkisto

Tuolta ajalta ei Mouhijärveltä ole väkilukutilastoa. Henkikirjoihin merkittyä väestöä oli pitäjässä noina vuosina  700 - 800, lisäksi oli tietysti iso määrä lapsia ja jonkun verran vanhuksia. Tähän suhteutettuna kuolleiden määrä 1697 oli valtava, vaikka lieneekin mahdoton sanoa, kuoliko väestöstä kolmannes vai neljäsosa. Taidan olla sillä tavalla yksinkertainen ja mielikuvitukseton, että vasta tällaiset hyvin konkreettiset tiedot herättävät minut pohtimaan asiaa, tässä tapauksessa 1600-luvun lopun kuolonvuosia.