maanantai 26. lokakuuta 2015

Esiäitini Beata

Minulla taitaa olla useampiakin Beata-nimisiä esiäitejä. Tällä kertaa kerron lyhyesti Oriveden Koivuniemestä kotoisin olleesta Beata Erkintyttärestä. Hänen kotitilaansa sanottiin Mikkolaksi. Beata syntyi heinäkuussa 1803 vanhempiensa kolmantena lapsena. Hän lienee viettänyt suhteellisen turvattua elämää maatalossa. Isä Erkki Kaaponpoika tosin kuoli Beatan ollessa 18-vuotias. Äiti Sofia Heikintytär eli vielä pitkään.  Marraskuussa 1825 Beata vihittiin Oriveden Kontin Heikki Kustaa Juhonpojan kanssa. Vihittäessä Beata käytti morsiuskruunua (tai muuta vastaavaa juhla-asua). Tytär Maria Kustaava oli kuitenkin todennäköisesti tuolloin jo saanut alkunsa, koska syntyi toukokuussa 1826.

Heikki ja Beata saivat toisen lapsensa syyskuussa 1828. Tämä sai nimen Kristiina Loviisa. Kristiina kuoli yhdeksän kuukauden ikäisenä. Samana vuonna, lokakuussa 1829, kuoli myös äiti Beata. Kuolinsyy oli ajalle tyypillinen, nimittäin keuhkotauti. Mistään ei käy ilmi, kuinka pitkään hän sitä sairasti. Emme tiedä, oliko kyseessä pitempikestoinen tuberkuloosi vai nopeasti tappanut keuhkokuume. Heikki oli toista vuotta leskenä ennen kuin avioitui uudestaan.

Kuu on tänään lähes täysi. Varmaan Beatakin sellaista joskus ihaili. Lähde: pixabay

Kovin on siis tuttu Beatan tarina. Paljon ei siitä poikkea Maria Kustaavankaan kohtalo, vaikka hän eli hiukan pidemmän elämän kuin äitinsä. Hän ehti saada kolme lasta.  Beata on nimenä kiehtonut minua pitkään. Se on äänneasultaan kaunis. Tosin rohkenen epäillä, ettei Beatan ympäristö Orivedellä saanut pehmeätä b-kirjainta aikaiseksi. Ehkä häntä kutsuttiin Pietaksi. Valitettavasti ie-kirjainyhdistelmä tahtoo noilla seuduilla muuttua ia- tai iä-muotoon. En tosin ole Oriveden murteen asiantuntija. Hm, Peata tai varsinkaan Piata ei kuulosta yhtä kauniilta.

2 kommenttia:

  1. Vähän olisi sellainen aavistus että oriveteläisessä suussa se kääntyi muotoon Peaatta. Pietakin kyllä kuulostaisi istuvan. Omassa sukututkimuskannassani näkyy olevan n. 30 Beataa, pääosin Ylä-Satakunnassa. Viimeinen syntyi 1879. Lieneekö nimi jäänyt muodista 1900-luvulla?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Beata olisi annettu viime vuosikymmeninä lapselle nimeksi karkeasti pyöristäen 10 kertaa vuodessa. Suurin osa heistä lienee ruotsinkielisiä. Google-haku näyttää kuitenkin, että keskustelupalstoilla lapsensa nimeämistä Beataksi ovat pohtineet suomenkielisetkin.

      Poista