tiistai 18. syyskuuta 2012

Ei armoa juhannuskyläläisille

Aiemmassa tekstissä kerroin, miten Tampereen Juhannuskylän (myös Johanneksenkylä tai Jussinkylä) torpparit joutuivat lähtemään vanhoista asumuksistaan kaupungin uudistuessa ja komistuessa. He olivat nähtävästi tehneet kaupungille anomuksen uusien tonttien saamiseksi mökkejään varten. Anomusta käsiteltiin kaupungin elimissä. Rahatoimikamari esitti omana näkemyksenään seuraavaa (AL 14.9.1911 s. 3):

"Juhannuskylän vuokraajain anomuksen johdosta saada kaupungilta rakennustontteja ja muuttoapua on rahatoimikamari antanut lausuntonsa.

Mikäli rahatoimikamarin vuokraluettelosta käy selville, ovat anojat X ja XI kaupunginosien vanhojen tonttien vuokraajia ja kuluu heidän vuokra-aikansa loppuun seuraavasti: kolmentoista vuokraajan vuosina 1910, 1911 ja 1912, neljän 1913, yhden 1914, yhden 1915, yhden 1916, kahden 1920 ja yhden 1926. Kuten tiedetään, ovat vuokraajat pyytäneet tontteja XIV kaupunginosan pohjoispuolelta Tunturikadun ja Lapinniemeen johtavan tien väliseltä alueelta. Tätä aluetta rahatoimikamari, samoin kuin rakennuskonttorikaan, ei katso sopivaksi. Rakennuskonttori on sen sijaan ehdottanut, että tontteja luovutettaisiin joko vuokralla tai omaksi Pispalan tien molemmilta puolilta 8. kaupunginosan länsiosasta. Mutta tätäkään ei rahatoimikamari ole katsonut sopivaksi. Kaupunki on järjestänyt tontteja myytäväksi IX ja XIV kaupunginosista, joten rahatoimikamarin mielestä ei uusien tonttien järjestäminen tähän tarkotukseen ole tarpeen vaatima. 

Muutoavun antamista ei rahatoimikamari myöskään kannata.

Loppulausuntonaan rahatoimikamari esittää valtuustolle, että Juhannuskylän vuokraajain anomus jätettäisiin huomioonottamatta."

Aika tylyä tekstiä siis. Kasvavassa kaupungissa varmaan oli tonteille tarvetta, mutta juhannuskyläläiset joutuivat lähtemään kodeistaan. Yritän seurata, minkälaisen kannan valtuusto otti asiaan. Luultavasti lehti uutisoi kokouksesta. 

Yritin löytää kartan, josta nuo kaupunginosat kävisivät selville. Valitettavasti sellaista ei tullut vastaan. Ainoa, minkä löysin, oli Digitaaliarkiston Senaatin kartaston kartta vuodelta 1912. Tässä siitä kantakaupungin aluetta esittävä osa:


5 kommenttia:

  1. Maija Louhivaaran "Tampereen kadunnimet" kirjassa ei ole kartalla kaupunginosat, mutta sisällysluettelossa on 5. luku Kadunnimistö kaupunginosittain. Onko sinulla tuo kirja? Voin kyllä kirjoittaa nuo kaupunginosat jos haluat.
    -Anne

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olenpa hömelö. Onhan ne listattu esim wikipediassa. Pitääpä miettiä sitä karttaa....

      Poista
    2. Etsin (turhaan) 1900-luvun alun karttaa, johon kaupunginosien rajat olisi merkitty. Ainakin tuo IX kaupunginosa, joka nykyisin on Tampellan alue, pitäisi tarkistaa tuon ajan tiedoista.

      Nykyisin nuo tekstin kaupunginosat menevät siis seuraavasti: IX Tampella, X Jussinkylä, XI Kyttälä ja XIV Osmonmäki.

      Poista
    3. Tampereen Historia 4. lopussa on karttaliite. Siinä on v. 1932 asemakartta, mutta kovasti pienenä kuvana. Siinä on kuitenkin selitys kaupunginosista:
      "9. Pellavatehtaan ja Armonkallion alue" ja kartan kuvassa on väritetty nykyisen Lapintiten pohjoispuolelta rajoittuen idässä Naistenlahdenkatuun. Kartassa näkyy junarataa Naistenlahteen, johon se siis kartassa rajoittuu. Tampereen puuvilla ja rautateollisuus oy:n kohdalla on numero 9 merkkaamassa kaupunginosaa.

      Poista
  2. Kiitos tarkennuksesta.

    Siispä rahatoimikamari esitti, että jussinkyläläiset ostaisivat tontin Armonkalliolta tai Osmonmäestä.

    Valtuustokin oli sittemmin keskustellut jussinkyläläisten anomuksesta ja jättänyt sen rahatoimikamarin uuteen valmisteluun. Katsotaan, mikä ratkaisuksi tuli, kunhan lehtiä tulee lisää julkisesti luettaviksi.

    VastaaPoista