Osittain sukunimellisiä

Muutaman illan olen viettänyt Peräpohjolan rippi- ja historiakirjoja tutkien. Omia sukujuuria ei alueelle mene, siksi seutu onkin oudompaa. Olen kiinnittänyt huomiota sukunimen käyttöön. Mielestäni se on näissä muutamassa seurakunnassa jotain täyden sukunimettömyyden (kuten Satakunnassa) ja itäisemmän sukunimellisyyden väliltä. Olen kyllä joskus tätä harrastusta aloittaessani lukenut sukunimen käyttöä käsittelevää kirjallisuutta, mutta en muista, oliko Peräpohjolaa siinä erikseen mainittu.

Puolittaisella sukunimellisyydellä tarkoitan erityisesti sitä, että taloon tulleen miniän kotitalon nimi on usein merkitty varsin pitkään rippikirjoihin joko sukunimen tapaan tai sitten sarakkeeseen "Varifrån kommit". Myös kastettujen luettelossa näkee äidin kotitalon nimeä käytettävän sukunimen tapaan. Ihan looginen käytäntö ei kuitenkaan ollut. Kun miniä - yleensä silloin jo talon vanhaemäntä - kuoli, hänestä käytettiinkin talon nimeä. Kotivävyksi tulleella oma nimi ei näytä säilyvän yhtä pitkään. Jos hänestä tuli isäntä, alettiin hänestä yleensä käyttää talon nimeä. Vähän aikaa pappi jaksoi kirjoittaa molemmat nimet eller-sanalla varustettuna.

Sukututkija on tietysti käytännöstä kiitollinen. Maria Juhontytärtä on paljon helpompi jäljittää, kun hänen kotitalonsa on kerrottu. Kun minulla ei ole peräpohjalaisten tutkimisessa sen syvällisempiä tavoitteita, en lähde spekuloimaan asustushistorian merkityksellä tässä asiassa. Oletan, että väestöä on tullut sekä läntistä että itäistä reittiä. Onko sillä ollut mitään merkitystä pappien kirjauksiin, onkin jo ihan toinen kysymys.