Vanha puhelinjärjestelmä. Lähde: pixabay
Yhdistys ei kuitenkaan tyytynyt tähän, vaan valitti päätöksestä hovioikeuteen. Tämä kuitenkin piti sen voimassa. Seuraavaksi oli vuorossa korkein oikeus. Siellä päätös muuttui ja oikeus totesi, ettei yhdistyksen ole katsottava erottaneen talonomistajaa siitä, mitä tämä on hallinnut tai tehneen muuta omankädenoikeutta. Näin yhdistyksen ei tarvinnut yhdistää talonomistajan puhelinlinjaa keskukseensa. Oikeus kuitenkin velvoitti yhdistyksen pitämään kulunsa omana vahinkonaan.
Tätä päätöstaltiota lukiessaan jää hiukan ymmälle. Miksi johdon irrotus alunperin tapahtui? Oliko talonomistaja jättänyt maksunsa maksamatta vai mitä koski erimielisyys jäsenoikeudesta? Linja oli kuitenkin ollut olemassa vuodesta 1921 lähtien. Miten niin yhdistys ei ollut erottanut talonomistajaa siitä, mitä tämä oli hallinnut?
Mitenkähän talonomistaja pärjäsi ilman puhelinyhteyttä? Ihan hyvin luultavasti, kun ottaa ajankohdan huomioon. Mutta jos hän sellaista kuitenkin halusi, oliko alueella muita toimijoita, jotka olisivat voineet yhteyden hänelle tarjota? Tampereella luultavasti oli, mutta huolivatko ne mukaan väkeä Pirkkalan puolelta?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti