Mitä sukututkija voisi hyötyä otsikossa mainitusta lähteestä? Onhan tuolta ajalta löydettävissä paljon tietoa muutenkin. Ainakin siitä on helppo tarkistaa tilan vaiheita. Tähän tyyliin: "Perintö. Kruunulle pidätetty talo. Perinnöksi ostettu 12 p. elokuuta 1800. Kymmenykset sotilasvirastolle palkaksi jaetut." Omistajia ei enää tuossa vaiheessa kirjaan merkitty. Tuosta näkee nyt ainakin sen, että tila on ilmeisesti jossain vaiheessa mennyt kruunulle maksamattomien verojen takia, koska perinnöksiosto on merkitty. Jos ostaja on ollut esi-isä, voisi päivämäärän perusteella kaivaa dokumentit esiin arkistosta.
Esimerkkiteksti on Mouhijärveltä. Siellä näyttää kymmenyksiä jaetun oman pitäjän kirkolle ja sitten tuolle sotilasvirastolle. Osa tiloista maksoi muutenkin veronsa sotilasvirastolle. Tilan historiasta voi olla mainittu myös, että tila on ollut puustellina, kuten Mouhijärven Kiili oli ollut hevosenkengittäjän puustelli. Tupurlan Perttala taas oli ollut "Karkun pitäjässä olevan Haapaniemen yksinäisen rusthollin ent. akumentti". Maakirjaan on Mouhijärvellä myös tehty myöhemmin lisäyksiä 20- ja 30-luvuilla lohkotuista tiloista. Kuvittelen, että jossain muualla nämä olisivat erillisellä liitteellä.
Mouhijärven maakirjan lopussa ei sen sijaan ole luokitusyhteenvetoja, joita esimerkiksi Karvian maakirjasta löytyy kolme erilaista: tilain asettamisen mukaan eri pääkohtain alle, tilain luonnon mukaan ja tilain verojen käyttämisen mukaan. Mielenkiintoisin on tuo viimeksi mainittu. Siitä selviää, että Karviassa oli jaottamattomia tiloja 54, sotilasvirastolle jaettuja akumentteja 4, muita sotilasvirastolle jaotettuja 2 ja kirkollisvirastolle jaotettuja tiloja ja virkataloja 1 kappale. Näiden liitteiden jälkeen Karvian kirjassa on vielä ilmeisesti uudistilojen luettelo, koska kaikki tilat näyttää perustetun senaatin päätöksellä 1.5.1894. Osa on vielä kruununtiloja, mutta osa on korjattu perintötiloiksi.
Monenluontoisia tiloja. Lähde: Digitaaliarkisto
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti