Pääsiäisruokia

Tämä pohdiskeluni lähti liikkeelle siitä, että lampaanliha on nykyään suosittua pääsiäisruokaa. Hyvää se onkin, muulloinkin kuin pääsiäisenä. Lapsuudesta en kuitenkaan muista, että lammasta olisi syöty. En muista, että lampaita olisi ollut kotieläimenä missään lähistöllä. Aiemmin niitä on tietenkin ollut, lähinnä niiden tuottaman villan takia. 50-luvulla villalanka ostettiin jo kaupasta. Lampaankasvatus oli lähes tulkoon loppunut, ainakin kotikylältäni. Sitä en tiedä, onko lammasta syöty juuri pääsiäisen aikaan silloin, kun lampaita oli joka mökissä. Vanhaksi pidetty lammas ei liene ollut niin herkullista syötävää kuin nykyiset, lihan tuottamista varten kasvatettavat yksilöt.

Pääsiäisen ruokaperinteeseen meillä kuului kaksi asiaa: mämmi ja maalatut kananmunat. Mämmi tehtiin kotona ja paistettiin tuohesta tehdyissä tuokkosissa. Kotitekoisen mämmin reseptiä minulla ei ole, mutta sellainen varmaan löytyy verkosta. Mämmiä valmistettiin isot määrät. Sitä syötiin itse ja tarjottiin vieraille, joita siihen aikaan vielä kävi sekä kutsuttuna että kutsumatta. Tarjottua mämmiä piti kehua. 

Kananmunien maalaaminen oli lasten hommaa. Pientä kilpailua taisi olla siitä, kuka saa aikaan kauneimman munan. Iloisenkirkkaat värit kuuluivat pääsiäismuniin. Kovin pitkään värejä ei ihailtu, muistaakseni munat syötiin pääsiäispyhinä. Eivät varmaan olisi pitempään säilyneetkään.

Maatalousyhteiskunnan ruokahuoltoa ajatellen pääsiäinen on aika huonoon aikaan. Köyhemmissä tölleissä ei kovin paljon herkkuja ollut jäljellä tuohon aikaan keväästä. Ehkä se selittääkin mämmin suosiota. Jauhoja sentään useimmilla oli.