sunnuntai 8. heinäkuuta 2012

Pyörremyrskyä ja muita kauheuksia 1911

Joskus, kun lukee vanhoja lehtiä, tulee tunne, ettei maailma ole sittenkään niin kauheasti muuttunut 100 vuodessa. Tänään tutkin Aamulehteä, joka ilmestyi 8.7.1911, ja tuo tunne tuli muutaman jutun kohdalla. Tosin nykypäivänä vastaavat jutut olisi vedetty isommalla otsikolla, kenties etusivulle. Sata vuotta sitten ne  päätyivät sisäsivuille.

Pyörremyrsky oli runnellut Peräseinäjoen Kihniön kylää. Se oli vienyt mennessään joidenkin talojen ja torppien rakennusten kattoja. Olipa rakennusten hirsiäkin irronnut tuulen voimasta. Metsää tietysti kaatui. Yhden lehmän ja yhden hevosen myrsky oli viskannut nurin. Jutun lopussa kerrottiin vielä, että viitisenkymmentä vuotta aikaisemmin oli samassa kylässä tuulispää lennättänyt riihen oven ja katon useiden kilometrien päähän. Silloin oli syyksi epäilty noituutta. Myrskyt ja trombit eivät siis näytä olevan mikään uusi ilmiö. Se kuuluisa miesmuisti vain on niin lyhyt.

Samaisesta Peräseinäjoen pitäjästä oli toinenkin uutinen. Se koski erään torpparin pahoinpitelyä, voisi melkein sanoa kiduttamista. Jätän tarkemmat yksityiskohdat pois, koska ne eivät olleet kovin mieltäylentävää luettavaa. Syylliseksi epäiltiin torpparin vävyä ja muutakin kotiväkeä. Julmuuksia tehtiin siis aiemminkin. 

Sitten siirrytään Mouhijärvelle. Nimimerkki Kannon lähettämä "Kirje Mouhijärveltä" kertoi marjojen satonäkymistä. Karviaismarjoja vaivasi home jo kolmatta vuotta peräkkäin. Torjuntakeinoa ei ollut, toivottiin vain, että home seuraavana vuonna hellittäisi. Omenoiden ja viinimarjojen sadosta toivottiin parempaa, vaikka kylmä oli niiden kukkimisaikaan vaivannut. Metsämarjojen kukat oli halla vienyt. Suomuuraimen (hillan, lakan), mansikoiden ja mustikoiden määrän odotettiin jäävän vähäiseksi. Puolukasta toivottiin vähän parempaa satoa. Minusta oli mielenkiintoista lukea, että 100 vuotta sitten viljeltiin puutarhamarjoja jo ilmeisesti aika yleisesti, koska niistä kirjoitettiin lehteen. Soita oli vielä Mouhijärvellä sen verran, että hillasadosta kannatti puhua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti