Pysäyttävät merkinnät

Tämä pysäytti minut, kun tutkin rippikirjaa:

Koska liikutaan 1900-luvulla, en kerro nimiä enkä seurakuntaa. Kuolleet olivat lapsia, sisaruksia, iältään kahdesta kymmeneen vuoteen. Jokin kulkutauti on iskenyt perheeseen. Haudattujen luetteloa ei ole käytettävissä, joten tarkka kuolinsyy ei selviä. Kyse ei liene onnettomuudesta tai tulipalosta, koska tuon ajan sanomalehdissä ei näytä olevan mitään uutista sellaisesta.

Onhan näitä toki tullut nähdyksi aiemminkin. Lähinnä hämmästyttää se, että oltiin jo 1900-luvulla. Pitäjässä oli kunnanlääkäri eikä matka kirkonkylään ollut erityisen pitkä. Kyseessä oli mökkiläisperhe, jolla ei liikaa rahaa ollut. Silti varmaan kylän talolliset olisivat lainanneet rahat lääkäriä ja lääkkeitä varten. Voihan tietysti olla, ettei parantavaa lääkettä ollut olemassa.

Olikohan lapsikuolleisuudessa eroja eri sosiaaliryhmien välillä tuohon aikaan? Heikoimmassa asemassa olleet asuivat ahtaammin, söivät heikompaa ruokaa ja odottivat kenties liiankin pitkään lääkärinavun hankkimista. Olettaisi näiden seikkojen vaikuttaneen kuolleisuuslukuihin. Ehkä oli liikaakin totuttu siihen, että osa lapsista kuoli pieninä.

Perheeseen syntyi näiden lasten kuoleman jälkeen vielä poika, joka eli pitkän elämän.