Kieltolakiaikaan

Sukututkimusta tehdessä on tullut silmäiltyä melkoinen määrä paikallislehtien numeroita. Kun digitoidut kirkonkirjat päättyvät suunnilleen vuoteen 1910, voi paikallislehtien kirkollisista ilmoituksista (ja kuolinilmoituksista) saada hiukan uudempaa tietoa. Joku sukulainen on lisäksi voinut saada oman hetkensä julkisuudessa. Vaikkapa tähän tyyliin:

"V. k. 30 p:nä hävittivät poliisikonstaapelit K.S ja M.V kaksi viinatehdasta H:n kylässä. Ensimmäisen viinatehtaan omisti K.H, joka saunassaan paraillaan kojeillaan valmisteli "korpikuusenkyyneleitä". Valmista viinaa löytyi tehtaasta 3 l ja rankkia joku määrä.

Toisen viinatehtaan omisti S.M, jonka viinanainekset olivat vasta kodassa happanemassa. Täältä löytyi rankkia noin 60 - 70 l. Saunan kiukaan takaa löytyi kojeet."

Lehti kertoo, että molemmissa paikoissa kaadettiin rankit maahan, takavarikoitiin viina ja annettiin haaste käräjille. Kaikkihan tiedämme, ettei kieltolaki oikein onnistunut suomalaisten raitistamisessa. Sekin on tiedossa, että alkoholia salakuljetettiin maahan suuria määriä. Lisäksi oli siis myös tällaista pienteollisuutta. Kumpikin jutussa mainittu mies valmisti viinaa kipeästi tarvitsemiensa lisäansioiden takia. Käräjiltä tuli ensikertalaisille sakkotuomio, joka ei saanut heitä lopettamaan puuhasteluaan.

McCreary County Museumiin Kentuckyssa päätynyt laitteisto. Lähde: wikimedia

Kieltolakiajan lehdistä saa lukea myös kovin tutulta tuntuvia uutisia nahisteluista ja puukkotappeluista. Kuten nykyäänkin, todetaan juttujen lopussa yleensä alkoholin osuus asiaan. Viinaa oli siis saatavana ja sitä myös käytettiin, usein surullisin seurauksin. Erona nykypäivän lehtijuttuihin on se, että osallisten nimet oli tapana mainita.  Tuossa lainauksessa ne on korvattu nimikirjaimilla.