Kun rippikirjojen huomautuksest eivät kerro muuta kuin että Jussi on kerran saaanut rangaistuksen juopumuksesta, pitää ottaa paikallishistroria(*) avuksi. Se tietääkin Jussin. Ikaalisten ja Hämeenkyrön rajamailla asunut Jussi tunsi alueen sudenpesät ja tappoi niistä pennut, mutta säästi emon, jotta saisi seuraavanakin vuonna saalista. Pennuistakin maksettiin tapporahaa. "Susi-Jussi"-nimeä käytettiin ensimmäisen kerran 1865 alkavassa rippikirjassa (vain SSHY:n jäsensivuilla, siksi ei linkkiä), joten Jussi on aloittanut pyyntitouhunsa viimeistään 1860-luvun alussa. Silloin hän oli itsellinen, jolle metsästys lienee ollut merkittävä tulonlähde.
Lähde: pixabay
Jussi tuli Hämeenkyröön 1847 ja perusti pian perheen. Aluksi hän oli renkinä, mutta melko pian hänestä tuli torppari ja myöhemmin itsellinen. Lapset muuttivat vähitellen pois kotoa ja vaimo Johanna kuoli 1897. Nuorempana Jussi oli liikkuvaista lajia. Hämeenkyröön hän tuli Porista, missä oli ollut kolmisen vuotta erään porvarin palveluksessa. Sitä ennen hän oli seitsemän vuotta renkinä Luopioisissa eri taloissa. Sinne hän tuli Padasjoelta. Siihen jälki Jussista katkeaakin. Hänen löytämisekseen Padasjoelta pitäisi käydä rippikirjaa sivu sivulta läpi. Pälkäneellä ei ole syntynyt annetulla päivämäärällä ketään Juho Erkinpoikaa. Mahdollisesti Jussi on vain tullut sitä kautta.
Jussin syntymäaika pysyi eri seurakuntien rippikirjoissa samana koko ajan, mikä ei tietysti sulje pois mahdollisuutta, että se on muuttojen alkuvaiheessa kuitenkin muuttunut. Hiskikään ei anna oikein sopivaa ehdokasta Jussiksi. Tuolla seudulla tämä saa heti ajattelemaan Pirkkalaa. Siellä ei kuitenkaan 1814 syntynyt Juho Erkinpoikaa. Susi-Jussin elämän alkuvaiheet jäävät siis selvittämättä. Palataan niihin joskus, jos jotain uutta ilmenee.
*Nallinmaa-Luoto ym, Hämeenkyrön historia, osa III, 2003
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti