Paperittomat

Edellinen teksti ja Sirpan kommentti saivat miettimään, millaisia itseään koskevia dokumetteja ihmisillä oli menneinä vuosikymmeninä. Ajattelen taas maaseudun tavallisia ihmisiä. Heitä, jotka kierto- ja kansakoulun myötä vähitellen 1900-luvun koittaessa muuttuivat kirjoitustaitoisiksi. Toki jotkut harvat poikkeukset kirjoittivat omasta elämästään jo 1800-luvun puolella. Muistan lukeneeni SKS:n julkaisemia tekstejä, jotka olivat ihan tavallisten ihmisten kirjoittamia. 

Mutta mennäänpä virallisiin asiakirjoihin. Papisto kyllä kirjasi seurakuntalaisten syntymät, vihkimiset, ripilläkäynnit, kristinopintaidot, muutot ja kuolemat. Näistä asianomaiselle kai annettiin vain muuttokirja, sekin toiseen seurakuntaan vietäväksi. Perukirja piti viedä papille, jos leskeksi jäänyt aikoi avioitua uudestaan. En tiedä, tehtiinkö sitä useampaa kappaletta ainakaan siinä tapauksessa, ettei omaisuutta juuri ollut jaettavaksi. Oikeuslaitos kirjasi riidat ja rikokset. Päätöksestä kai sai vanhoinakin aikoina kopion. Torpankontrahteja tehtiin toisinaan kirjallisina ja niitä saattoi (ainakin 1900-luvun alussa) vahvistuttaa oikeudessa 10 (?) vuoden välein. Niitä olen joissakin ykstyisarkistoissa nähnytkin.

Junalla pääsi lähtemään maailmalle. Turun vanha asema. Lähde: wikimedia

Hiljalleen paperit lisääntyivät. Ulkomaille matkustavilta vaadittiin passi. Kun tavallinenkin väki alkoi muuttaa Amerikan mantereelle tai töihin Venäjälle, piti hankkia passia varten ensin estettömyystodistus. Näistä olen nähnyt luetteloita nimismiespiirien arkistoissa. Kun sota syttyi, tarvittiin erilaisia lupia, jopa polkupyörää ("konekulkuneuvo") varten. Räjähdysaineitten ostaminen ja ampuma-aseet olivat myös luvanvaraisia. Jossain vaiheessa sodan aikana otettiin käyttöön ostokortit. 1918 vaati kotimaassa toiselle paikkakunnalle meneminenkin luvan. Näistä matka- ja työpasseista muistan nähneeni luetteloita. Vangeiksi joutuneille ja vankileiriltä vapautuneille oli omia passejaan. Ajokortti tuli autoilijoille pakolliseksi 20-luvun alussa. Kätilöt alkoivat jossain vaiheessa kirjoittaa syntymätodistuksia. Paperittomana eläminen ei enää onnistunut.