Ihan tavallinen Anna

Näin Annan ja Annelin nimipäivänä tekee mieli kertoa jostakin Annasta. Kun sukututkimusohjelmassa laittaa hakuun etunimen Anna, saa tuloksia sivutolkulla. Annahan on ollut hyvin yleinen nimi kautta vuosisatojen. Minun lapsuudessani Anna oli vanhojen tätien nimi, nuoremmat olivat Anneja tai Anneleita. Annikin kuulosti nuorekkaammalta kuin Anna. Nyt nimen vanha kaunis muoto on taas palannut käyttöön.

Tämänkertainen Annani eli aika tavallisen elämän. Hän syntyi 1799 Orivedellä Suomaseman Kellosalmen tilalla lampuoti Samuli Matinpojan ja hänen vaimonsa Vappu Heikintyttären toiseksi nuorimpana lapsena. Parikymppisenä 1819 hän avioitui saman kylän pojan Juho Juhonpoika Jussilan kanssa. Tämä oli syntynyt 1795 niinikään lampuodin perheeseen. Lapsia Annalle ja Juholle syntyi kaikkiaan 10. Kaikki näyttävät eläneen aikuisiksi, osa 1900-luvun puolelle.  Juho kuoli jo 1846, Anna eli vuoteen 1868. Hän asui leskenä edelleen Jussilassa, jonka vuokraviljelijänä oli yksi hänen ja Juhon pojista. 

Rippikirjat eivät kerro Annasta mitään erityistä. Hän ei ole syyllistynyt rikoksiin, kuten ei miehensäkään.  Hänen elämänsä lienee ollut taloudellisesti turvattua, koska Jussila oli sen kokoinen, että siellä oli useita renkejä ja piikoja. Juho ja Anna eivät omistaneet tilaansa, mikä lienee tuonut pientä epävarmuutta olemiseen. Olisihan mahdollinen uusi omistaja voinut alkaa itse viljellä tilaa. Murhetta Annan elämään on varmaan tuonut se, että vanhin tyttäristä sai useita aviottomia lapsia. Viimeiset vuodet Annan luona asui hänen sisarensa Sofia, joka oli tullut sokeaksi. Annan kuolinsyyksi on merkitty lavantauti (tyfus, myös pilkkukuume), nälkävuosina kovin yleinen tauti. Nälkää Anna tuskin näki, mutta kerjäläisten mukana levinnyt kulkutauti tarttui häneenkin.

Oriveden ja erityisesti Suomaseman historiaan pitäisi perehtyä joskus tarkemmin. Tiloja on jaettu, myyty, annettu vuokraviljelijöiden viljeltäviksi ja perustettu samannimisiä torppia sellaista tahtia, että seutua tuntematon on välillä ihmeissään.