Siskoja ja veljiä

Useimmilla lienee suvussaan kaksi pariskuntaa, joiden jäsenet olivat pareittain sisaruksia. Vaikkapa veljesten vaimot olivat sisaria keskenään. Ehkä vielä yleisempää on, että veli avioitui sisarensa miehen sisaren kanssa. Kummassakin talossa poika sai isännyyden eikä omaisuuttakaan tarvinnut jakaa laajemmalle. Usein tällaiset avioliitot taisivat olla sovittuja, mutta kenties järki myös auttoi tunteita. Kun talollisten lapset katselivat sillä silmällä muiden talollisten lapsia, ei valinnan varaa ollut ihan hirveästi.

Nyt kuitenkin kerron sisaruksista, joiden avioliittoihin omaisuus ei vaikuttanut. Karkun pitäjänräätäli Wikströmin tyttäret Leena (s. 1824) ja Anna-Liisa (s. 1826) avioituivat Mouhijärvellä Vähä-Nyppelin veljesten Malakiaksen (s. 1819) ja Isakin (s. 1824) kanssa. Vaikka Vähä-Nyppeli olikin talo, lähtivät Malakias ja Isak rengeiksi Mouhijärven taloihin. Talo joutuikin pian pois suvulta. Jossain palveluspaikassa he kohtasivat Leenan ja Anna-Liisan. Kumpikin pariskunta avioitui 1849, ei kuitenkaan samana päivänä. Koska kaikki olivat tuossa vaiheessa palkollisia, ei raha varmaankaan ratkaissut aviokumppania. Tuttu puhemies saattoi kyllä vaikuttaa asiaan.

Malakias ja Leena muuttivat pian Karkkuun, missä rengintyöt jatkuivat eri taloissa. Asuinpaikkoja kertyi useita ja välillä Malakias ilmeisesti asui erillään perheestään, koska oli renkinä toisella kylällä. Lapsia syntyi muutama ja he lähtivät melko nopeasti kotoa pois palkollisiksi. Lopulta ikä ilmeisesti alkoi painaa, kun Malakias ja Leena asettuivat Vihtiälän kylään itsellisiksi. Malakias kuoli 1891, Leena eli vuoteen 1902.

Toinen pariskunta Isak ja Anna-Liisa jatkoivat Mouhijärvellä. Isak oli renkinä eri taloissa, useimmiten Salmin kylässä. Heillekin syntyi muutamia lapsia, joista ainakin kaksi kuoli pienenä. He ehtivät olla naimisissa parikymmentä vuotta, kunnes Isak kuoli 1868. Lieneekö nälkävuosilla ja kulkutaudeilla ollut vaikutusta. Anna-Liisa muutti jonkin ajan kuluttua Karkkuun, löysi sieltä uuden puolison ja palasi tämän kanssa Mouhijärvelle. Heille syntyi yksi poika. Uusi puoliso Taavetti Aaponpoika muutti perheineen pian Tampereelle, josta löytyi työmiehelle työtä. Ainoa lapsi kuoli pian Tampereelle muuton jälkeen. Anna-Liisa kuoli 1885, Taavetti oli elossa vielä 1899, kun Tampereen digitoidut rippikirjat päättyvät. 

Vaikka aviomiehet olivat veljeksiä ja vaimot sisaria, eivät pariskunnat tainneet pitää ihmeemmin yhteyttä. Lasten kummeiksi eivät ainakaan ole kelvanneet toisilleen, mieluummin on pyydetty talojen isäntiä ja emäntiä. Naapuripitäjissä toki asuttiin, joten matka ei ollut hirveän pitkä. Eihän rengin perhe tietenkään ole pystynyt vieraita majoittamaan. Jospa sitten isommissa juhlatilaisuuksissa ovat tavanneet.