Vielä Juhannuskylästä

Olen näissä blogiteksteissä ennenkin seuraillut Tampereen juhannuskyläläisten tonttiasioita 100 vuotta sitten. Heidän torppiensa vuokrasopimukset olivat päättymässä eikä kaupunki halunnut niitä uusia. Vaatimattomien rakennusten tilalle haluttiin uutta ja ehompaa. Rahatoimikamari otti aika tylyn linjan heidän pyyntöönsä saada jostakin tilalle uudet tontit. Kaupunginvaltuusto kuitenkin palautti asian rahatoimikamarin uudestaan valmisteltavaksi. Se sai aikaan seuraavan esityksen (AL 16.2.1912):

Koska juhannuskyläläisten vuokratontit olivat esteenä X kaupunginosan katujen ja tonttien järjestelylle, pitäisi löytää menettely, joka tekisi talojen siirtämisen muualle heille edulliseksi. Jokaista vuokrasiirtoa tulee kuitenkin käsitellä erikseen. Vanhan vuokraoikeuden luovuttajan tulisi saada jäljellä olevaksi vuokra-ajaksi vakinainen tontti entisellä vuokralla. Tämän ajan kuluttua tulisi vuokraajan saada lunastaa (uusi) tonttinsa ennakolta sovitusta summasta, josta rahalla pitäisi maksaa 10 % ja loppu tulisi kiinnitystä vastaan velaksi 10 vuodeksi viiden prosentin korolla. Rahatoimikamari ehdotti, että valtuusto velvoittaisi Juhannuskylän vuokralaiset kolmen vuoden kuluessa kääntymään rahatoimikamarin puoleen, jotta tällaiset vaihtosopimukset vakinaisille tonteille siirtymiseksi saataisin kunkin kohdalla aikaan.

Jutusta ei vielä selvinnyt kaupunginvaltuuston kanta. Tiedossa ei myöskään ole, kuinka monen kohdalla näitä vaihtoja ehdittiin tehdä. Tuosta ajankohdasta oli enää kuusi vuotta sotaan, joka vaikutti kaupunkikuvaan melko paljon. Tuskinpa Juhannuskylän puutalotkaan kokonaan säästyivät, vaikka tuho ei valokuvissa näytä yhtä pahalta kuin Tammelan puolella. Siiri-tietokannan kuvahaku näyttää löytävän melko paljon kuvia vanhasta Juhannuskylästä. En kuitenkaan rupea niistä maksamaan. Tässä muutamia linkkejä pikkukuviin:

Tyttö kaivolla
Juhannuskylän taloja
Satakunnankadulta
Siukolankatu 1918