Muiden maiden alamaisia

Vuoden 1910 henkikirjoja tehtäessä ei vielä ollut kansalaisia. Sen sijaan Tampereen henkikirjassa on muiden maiden alamaisia. Heidät on merkitty paitsi oman asuinpaikkansa kohdalle, myös erilliseen luetteloon, jonka mukaan heitä oli 428. Rupesin tilastoimaan heitä heidän kotimaansa mukaan olettaen, että eniten olisi Venäjän alamaisia. Myös ruotsalaisia arvelin olevan paljon. Ihan oikeaa lukumäärää en tilastoihini saanut, muutaman ulkomaalaisen ilmeisesti ohitin vahingossa, he kun olivat samassa luettelossa muualla Suomessa kirjoilla olleiden kanssa. Suurin piirtein esittämäni määrät kuitenkin pitävät paikkansa.

Ruotsalaisia osoittautui olleen eniten, noin 140 - 150. Venäjän alamaiset tulivat seuraavaksi. Heitä oli 120 - 130. Nämä olivat kaksi ehdottomasti suurinta ryhmää. Saksalaisia ja norjalaisia oli molempia nelisenkymmentä. Englannin alamaisia löytyi reilut 20. Italialaisia ja itävaltalaisia kumpiakin kymmenkunta. Lisäksi kaupungissa asui muutama tanskalainen, ranskalainen ja puolalainen. Sveitsiläisiä huomasin luettelossa vain yhden. Kaikki nämä ulkomaalaiset asuivat ymmärtääkseni kaupungissa pysyvästi, turisteja ei henkikirjoihin merkitty.

Finlaysonin palkkalistoilla oli ukomaalaisia, ei ehkä kuitenkaan kutomakoneiden ääressä. Lähde: wikimedia

Kovin pieneltähän tuo ulkomaalaisten määrä tuntuu, jos sitä vertaa henkikirjaan merkittyyn väkilukuun 38 091. Ulkomaalaisia oli vain noin 1,1 prosenttia kaupunkilaisista. Täytyy muuten joskus yrittää tarkistaa, mistä johtuu ero asukasluvussa henkikirjoissa ja Suomen tilastollisessa vuosikirjassa, jossa se wikipedian mukaan oli 45 442. Ulkomaalaiset toimivat teollisuudessa johtotehtävissä ja ammattimiehinä, kauppiaina ja taiteilijoina. Ortodoksiseurakunnan palkkalistoilla oli muutamia venäläisiä. Määrää lisäsivät kotimaasta lähtöisin olleet palvelijat. Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka paljon näillä muista maista tulleilla oli kosketusta suomalaiseen väestöön muuten kuin ammattinsa kautta.