Korkeimman oikeuden arkistoa penkomassa

Tapanani on vilkaista Digitaaliarkiston sivulta, mitä viikon aikana on digitoitu. Nyt kiinnitin huomioni korkeimman oikeuden arkiston anomus- ja valitusdiaareihin, joita on hiljattain digitoitu itsenäisyyden ajan alkuvuosikymmeniltä. Oikeastaan olin hämmästynyt, kun diaarit aukesivat kotikoneelta. Jotenkin olin olettanut, että eteen avautuisi tuttu teksti asiakirjojen käyttämisestä arkistolaitoksen sisäverkosta jne. Kyllä kai oikeuden päätökset ja niihin liittyvät asiakirjat ovat lähtökohtaisesti julkisia (korjatkaa lakiasioita paremmin tuntevat, jos olen väärässä), jos niitä ei erikseen ole salaisiksi julistettu, että sikäli käytön salliminen kotikoneilta on perusteltua. Mutta miksi sitten 100 vuoden sääntöä on käytetty samanlaisten anomusten ja valitusten hakemistoihin vuodelta 1917?

Nimen mukaisesti diaareihin on kirjattu korkeimpaan oikeuteen saapuneet anomukset ja valitukset. Useimmat niistä koskivat tavallisia oikeusjutttuja väkivaltarikoksista avioeroihin, elatusmaksuihin ja talousrikoksiin. Tuomioista valitettiin, armoa anottiin ja vangit lähettivät kirjelmiä. Joukossa oli myös virkavapausanomuksia, valituksia virantäytöistä ja vastaavia. Miten sukututkija voisi näitä hyödyntää? Aineisto on niin iso, että harva varmaan jaksaa selata sitä läpi katsoakseen, onko kukaan sukulaisista ollut asialla. Mutta jos tietää sukulaisen olleen oikeudessa ja mahdollisesti valittaneen ylimpään oikeusasteeseen, voi diaareista parhaassa tapauksessa nähdä, koska juttu on ratkaistu. Ehkä itse ratkaisukin on silloin helpompi löytää arkistosta?

Lähde: Digitaaliarkisto

Tarkastelin osaa vuoden 1918 tapauksista. Vuosihan oli varsin erityinen Suomen historiassa. Sodan jälkiselvittelyt eivät kovin paljon näkyneet diaareihin kirjatuissa tapauksissa. Sitä varten oli perustettu omat tuomioistuimet ja arvatenkin vasta niiden lakkauttamisen jälkeen käsiteltiin sotaa tavallisissa oikeuksissa. Korkeimmalle oikeudelle oli kuitenkin jätetty yllättävän monta anomusta "tulla vapautetuksi olemasta jäsenenä valtiorikosoikeudessa". Anomuksia oli sekä lakimiehiltä että maallikkojäseniltä. Lisäksi monet valtion palveluksessa olleet, kuten rautatieläiset, anoivat virkaansa takaisin. Ilmeisesti kapinaan osallistuminen oli sen heiltä vienyt.