Henkikirjoista on ollut apua esimerkiksi seuraavanlaisessa tilanteessa. Seurakunnan rippikirjat alkavat vasta vuodesta 1750. Kastettujen luetteloissa sen sijaan pääsee pitemmälle taaksepäin. Oletetaan, että esiäiti Maria näkyy ensimmäisessä rippikirjassa vielä ennen avioitumistaan isänsä Juhon ja tämän vaimon Annan luona. Onko Anna Marian äiti? Varhaisista kastettujen luetteloista on äidit usein jätetty pois. Vaikka Juholle ei löytyisikään Marian syntymän jälkeistä vihkimerkintää, ovat hän ja Anna voineet avioitua toisessa seurakunnassa. Henkikirjoista voi ainakin yrittää seurata vuosi vuodelta, onko Juhon vaimoksi koko ajan merkitty Anna. Jos vielä lasten syntymät ovat riittävän tiheässä, voi Annaa pitää Marian äitinä melko suurella todennäköisyydellä. Valitettavasti isovihan aikana ei henkikirjoja useinkaan ole pidetty, mikä aiheuttaa pahan katkoksen 1700-luvun alkupuolelle.
Lähde: Digitaaliarkisto
Katselin tuossa juuri Mouhijärven henkikirjoja 1740-luvulta ja totesin, että niiden tarkkuus sukulaisuussuhteissa on kohtuullista luokkaa. Voisin ottaa asiakseni katsoa muutamia talollisia esivanhempia niiden avulla. Samalla tulisi testatuksi, kuinka monta sukupolvea taaksepäin näin voisi päästä. Kysymykseen tulisi lähinnä isälinja, emännät ilmestyvät taloon ilman alkuperämerkintää. Tosin vihittyjen luettelo yltää 1660-luvulle. Parhaassa tapauksessa jotain voisi selvitä heistäkin. Tiedän kyllä Iso-Iivarin talonhaltijaluettelot ja pidän niitä luotettavina. Haluan kuitenkin nähdä tiedot itse alkuperäislähteistä. Kerron joskus, miten projektini onnistui.
Alkuperäislähteet ovat alkuperäislähteitä. Mutta vilaisu SAY:hyn (jollainen Mouhijärveltä on vuoteen 1809 asti digitoituna) antaisi hetkessä näkemyksen siitä mitä henkikirjat kyseisestä talosta todennäköisesti kertovat.
VastaaPoistaTotta. Ja sitäpaitsi, onhan hyvä verrata omia tuloksiaan muiden löytämään.
Poista