Uusia kuolleita eli sukututkija lehden sähköisessä arkistossa

Eilen oli Aamulehden näköislehti vapaasti luettavissa jakeluhäiriön tai muun vastaavan syyn takia. Onhan se ollut sitä useasti aiemminkin, mutta hidasälyisenä huomasin vasta nyt, että samalla pääsee tekemään hakuja lehden sähköisestä arkistosta. Haku kattaa myös kuolinilmoitukset. Siispä tein ahkerasti hakuja sellaisten sukulaisten nimillä, joiden joko tiesin kuolleen tai jotka ikänsä puolesta olisivat voineet siirtyä yli ajan rajan (ilmaisu on laina jostakin, en vain muista mistä). Aika monta sukulaista löysinkin ja sain heille nyt tarkan kuolinajan. Ainakin yhden ammatti selvisi muusta lehtijutusta. Suhteellisen hyvin siis, kun lehden sähköinen arkisto alkaa vuodesta 2010.

En ole kovin aktiivisesti tutkinut 1900-luvun puolella syntyneitä. Olen toki merkinnyt muistiin, mitä rippikirjoista, kastettujen luetteloista ja muista lähteistä on löytynyt. Samoin sukulaisten kertomuksista olen kirjannut ylös henkilöitä. Heidän myöhempiä vaiheitaan en ole kuitenkaan pyrkinyt saamaan selville muutamaa, erityisen kiinnostavaa tapausta lukuunottamatta. Syitä on kaksi. Tietoja ei ensinnäkään helposti saa. Toisekseen lainsäädäntö asettaa omat rajoituksensa. Henkilöille pitäisi kertoa, että kerää heistä tietoa.

Minulla on siis kolmenlaisia tutkittavia. Ensinnäkin manan majoille siirtyneet, joista olen julkaissut tietoja sukututkimussivuillani ja joista myös jaan tietoa muille, jotka hoksaavat kysyä. Sitten on muutama elossa oleva lähisukulainen, joista niin ikään olen julkaissut suppeat tiedot heidän luvallaan. Kolmannessa kategoriassa ovat ne (mahdollisesti) elossa olevat, joista en hiisku kenellekään mitään. Tästä kolmannesta luokasta siirtyi nyt väkeä ensimmäiseen.

Kuvalähde: pixabay