Haahuilua Ruotsin ArkivDigitalissa

Tämän viikonlopun ajan ovat ArkivDigitalin arkistot olleet vapaasti käytettävissä. Ilmoitus tuli sähköpostiin muutamaa päivää aikaisemmin, mutta en ehtinyt tehdä itselleni mitään kunnollista suunnitelmaa siitä, mitä sieltä pitäisi etsiä. Tornionjokilaakson lähteisiin kuitenkin oli tarkoitus keskittyä, koska aiemmilla kerroilla tutkiminen oli jäänyt kesken. Tulevaisuuden varalle pitää laatia itselle muistilista niin ArkivDigitalia kuin Ancestryakin varten.

Aloitetaan onnistumisista. Perukirjoja on digitoitu aika mukavasti ja ne on sijoitettu omaksi osiokseen käräjäoikeuksien asiakirjoihin. Kun tietää henkilön kuolinajan, pystyy mahdollisen perukirjan haarukoimaan kohtuullisella vaivalla esiin. Tarkalleen aikajärjestyksessä ne eivät ole, varmaankin osa on tuotu oikeudelle vasta jonkun verran myöhemmin. Niinpä siis löysin pari mielenkiintoista perukirjaa, jotka toivottavasti kiinnostavat kyseisten henkilöiden jälkipolvia. Perukirjat ovat 1880-luvulta, muistaakseni kovin paljon myöhempiä ei ole digitoitu, mutta tulevathan ne hiukan pitemmälle kuin Digitaaliarkistossa.

Löysin myös vuoden 1941 henkikirjan. En tiedä, miksi juuri tuon vuoden henkikirja on digitoitu. Rippikirjoja on tallennetu 30-luvun alkuun, niitäkin siis selvästi pitemmälle kuin Suomessa. Henkikirjasta pystyin selvittämään joitakin ammatteja ja asuinpaikkoja. Rippi- ja historiakirjoista sain viedyksi loppuun muutaman aiemmin kesken jääneen selvittelyn. Ei nyt ihan onneton saalis yhdelle viikonlopulle.

Mutta pelkkiä onnistumisia ei osalleni tullut. Henkikirjat jäivät arvoitukseksi. Kun tuon alueen seurakuntien rippikirjat alkavat suunnilleen 1700-luvun puolivälissä, oli tarkoitukseni katsoa, saisiko henkikirjoista lisävahvistusta historiakirjojen kertomaan. SSHY:n jäsensivuilla on henkikirjoja digitoituna 1600-luvun lopusta, viimeiset taitavat olla vuodelta 1701. Väliin jäävää noin 50 vuoden aukkoa oli tarkoitus yrittää paikata. Tulos jäi varsin niukaksi. Vain vuodelta 1719 löytyi henkikirja ja viljaveroluettelo. Enpä nyt sitten uskalla väittää niiden perusteella, että Niilo Juhonpoika oli Juho Juhonpojan poika.

Kuva taitaa olla Ylitornion veroluettelosta. Lähde: ArkivDigital

Mielestäni etsin henkikirjoja (mantalslängd) järkevästi. ArkivDigital näyttää perustuvan arkistonmuodostajiin, joita tässä tapauksissa olivat Västerbottenin ja Norrbottenin läänien konttorit (landskontor). Muutamasta kaupungista luettelot löytyivät myös 1730-luvulta, mutta maaseudun pitäjistä ymmärtääkseni ei. Lopulta tulin siihen tulokseen, ettei 1700-luvun alkupuolen henkikirjoja sen enempää ole AD:ssa. Täytyy jatkaa etsimistä.