Voisiko sukututkimus elävöittää historianopetusta?

Selasin seurakunnasta muuttaneiden luetteloa 1900-luvun alusta miettien, kuinka selvästi siinä näkyi muuttovirta maaseudulta teollisuuspaikkakunnille kuten Tampereelle ja Nokialle, jonne useimmat Pirkkalaan muuttaneet taisivat olla matkalla. Syyt tiedämme. Maaseutu ei pystynyt elättämään kasvanutta väestöä eikä tarjonnut nuorille ihmisille perspektiiviä paremmista oloista. Oli siis lähdettävä, joko kaupunkiin tai siirtolaiseksi Amerikan mantereelle.

Tuli mieleen, että samanlaisen havainnon voisi tehdä peruskoululainenkin. Tai ehkä se voisi olla hänelle tutkimuskohde: Miksi torpparinpoika Matti Matinpoika muutti Tampereelle? Samanlaisia havaintoja ja kysymyksiä voisi kirkonkirjojen pohjalta tehdä kymmeniä. Otetaan esimerkiksi vaikka haudattujen luettelot 1800-luvun nälkävuosien ajalta, Pohjois-Pohjanmaan seurakuntien luettelot Venäjälle viedyistä isonvihan ajalta, haudattujen luettelon synnytykseen kuolleet naiset tai korkea lapsikuolleisuus. Taloushistoria, sodat, taudit ja yhteiskunnalliset olot tulevat hyvin konkreettisesti esiin rippi- ja historiakirjoissa.

En tällä kuitenkaan tarkoita, että oppi- tai tehtäväkirjoihin pitäisi ruveta laittamaan otteita kirkonkirjoista. Ei, toimiakseen aineiston pitäisi olla digitaalinen, mieluiten verkkoaineisto. Silloin tietoa voisi hakea siinä järjestyksessä kuin se kiinnostaa ja etsiä sitä myös aineiston ulkopuolelta. Muistelen hämärästi nähneeni jonkun ruotsalaisen kaupungin historiasta kertovilla sivuilla yritystä tällaiseen suuntaan. Kaupungissa oli suomalaisia siirtolaisia ja heidän taustaansa kerrottiin esimerkkiperheen (oikean) avulla. Valokuvat ja sukupuukin taisivat elävöittää tekstiä. Varmaan vastaavaa on tehty Suomessakin.

Onhan tuossa monta ongelmaa. Hyvän verkkoaineiston laatiminen vaatii paljon työtä eikä takuulla ole mikään kultakaivos. Mistä löytyisi maksaja, kun kunnilla ei nykyään ole varaa mihinkään? Vanha kirjoitustapa ja ruotsin kieli tuottaisivat ongelmia, mutta ei ehkä ylitsepääsemättömiä. Eikä mikään kiinnosta kaikkia, ei edes sukutukimus!

Vetäytyvien sotajoukkojen mukanaan tuomat taudit näkyivät siviiliväestön kuolleisuudessa Peräpohjolassa. Alatornion haudattujen luetteloa 1809. Lähde: SSHY:n Digiarkisto.